Sairaanhoitajat 100 vuotta - vuodet 2006-2016

Sairaanhoitajien palkkaneuvottelut johtivat Tehyn työtaisteluun syksyllä 2007. Sairaanhoitajaliitto tuki neuvotteluja näkyvästi. Liitto panosti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, yhteistyöhankkeisiin, opiskelijatyöhön ja vapaaehtoistoimintaan sekä hoitotyön kehittämiseen.  Nursing Informatics 2009 -kongressi (NI2009) Helsingissä oli menestys. Järjestön toimintaan tehtiin iso organisaatiomuutos 2010, kun koulutus- ja julkaisutoiminnot siirtyivät liiton perustamalle yhtiölle. USA:sta 2008 alkanut pörssiromahdus johti nopeasti maailmanlaajuiseen lamaan. Vuonna 2014 maailman talouden näkymät olivat paremmat, mutta kuluttajien käyttäytyminen pysyi paikallaan ja ostovoima jopa heikkeni. Ne aiheuttivat taloudellisia huolia myös liiton toimintaan.

Nämä olivat Suomen sairaanhoitajatarliiton ammatilliset unelmat vuonna 1925:

- Palkkaus vastaamaan sairaanhoitajan työtä
- Suomen kielen käyttäminen yhdistyksen virallisena kielenä
- Toiminta on valtakunnallista, ei pelkästään Helsinkikeskeistä
- Kansainvälinen toiminta jatkuu
- Sairaanhoitajan ammatti tulee tunnetuksi
- Sairaanhoitajan ammatin arvostus kasvaa
- Sairaanhoitajien työolot kehittyvät (työaika, sosiaaliset olot ja lomat)
- Suomen sairaan- ja terveydenhoito kehittyy
- Sairaanhoitajakoulutus alkaa ja kehittyy
- Järjestön toiminnan vakaus (talous, jäsenhankinta, yhteistyösuhteet, tiedotuskanava)

Tässä osiossa käydään läpi kauden 2006-2016 tapahtumat vuonna 1925 asetettujen ammatillisten unelmien mukaaisesti.

1. Palkkaus vastaamaan sairaanhoitajan työtä ja Sairaanhoitajien työolot kehittyvät

Sairaanhoitajien palkkojen ja työsuhteen ehtojen edunvalvonta siirtyivät Tehylle 1982. Sen jälkeen Sairaanhoitajaliitto tuki näitä Tehyn tavoitteita. Kevään 2007 Eduskuntavaalien yhteydessä Sairaanhoitajaliitto julkaisi runsaasti näkyvyyttä saaneen Terveydenhuollon vaalikoneen. Syksyllä 2007 Sairaanhoitajaliitto tuki näkyvästi Tehyn työtaistelua mm. Final Call -kampanjalla, joka sisälsi näyttäviä lehti- ja TV-mainoksia, verkkosisältöjä ja laajasti huomiota saaneen mielenosoituksen Helsingissä 5.10.2007.

Alueyhdistykset olivat koonneet osallistujia alueiltaan ja he tulivat yhteisillä kuljetuksilla Helsinkiin. Olympiastadionilta käveltiin Eduskuntatalolle Retuperän WBK:n tahdittamana. Sillä haluttiin osoittaa, että terveydenhuolto on retuperällä! Noin tuhatpäinen marssijajoukko huusi teemaa "Kuka hoitaa äitisi, kuka hoitaa isäsi, kuka hoitaa lapsesi? - Me!" Iso määrä oransseja ilmapalloja lisäsivät hyvää tunnelmaa.

Eduskuntatalolla luovutettiin vetoomus ja tuhat sivuinen kansalaisadressi Eduskunnalle sekä Työmarkkinalaitokselle. Mielenosoituksesta uutisoitiin erittäin laajasti. Ajankohtainen Kakkonen teki kaksi ohjelmaa, jossa seurattiin mielenosoitukseen aloitteen tehnyttä tamperelaista sairaanhoitaja Heidi Reunasta. Sairaanhoitajaliitto sai tukea mm. Syöpäyhdistykseltä, kansanedustajilta kirjallista palautetta ja Sairaanhoitajaliiton jälkitiedotetta siteerattiin myös Eduskunnan kyselytunnilla. Liitto informoi omaa jäsenistöä neuvottelujen kulusta ja yhteistyö Tehyn kanssa sujui hyvin.

2. Suomen kielen käyttäminen yhdistyksen virallisena kielenä

Kieliasiat eivät enää olleet ajankohtaisia liiton omassa toiminnassa. Tämä ammatillinen unelma oli toteutunut jo liiton perustamisessa 1925.

3. Toiminta on valtakunnallista, ei pelkästään Helsinki-keskeistä

Vuosina 2008 ja 2009 Sairaanhoitajaliiton erityisinä kehittämistavoitteina olivat yhteistyön ja palveluiden lisääminen alueyhdistyksille. Alueellista toimintaa haluttiin vahvistaa ja kytkeä se liiton strategisiin tavoitteisiin. Verkkopalveluiden kehittäminen ja niiden markkinointi jäsenistölle sekä opiskelijatyö olivat liiton ja alueyhdistysten yhteinen toiminnallinen haaste. Tehyn alueasiamiehet kutsuttiin 2010 Syysseminaariin alueyhdistysten puheenjohtajien ja liiton hallituksen kanssa suunnittelemaan alueellista yhteistyötä. Tehyn alueasiamiehet tapasivat vuosittain suuren määrän sairaanhoitajaopiskelijoita ja sairaanhoitajia, siksi he olivat tärkeä yhteistyöryhmä markkinoimaan Sairaanhoitajaliiton jäsenyyttä.

Sääntömuutoksilla haluttiin tehostaa liiton ja alueyhdistysten toimintaa. Valtuuston kokouksessa 2007 hyväksyttiin muutos siirtymisestä kahden valtuuston kokouksen malliin. Kevätkokouksessa tuli hyväksyttäväksi tilinpäätös ja toimintakertomus ja syyskokouksessa toiminta- ja taloussuunnitelma. Alueyhdistysten kokoukset tulivat pidettäväksi helmi–toukokuussa. Aloitteita voitiin tehdä molempiin kokouksiin. Myös valtuuston vaalijärjestykseen tehtiin muutos. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta muuttui tehtäväksi suljetulla lippuäänestyksellä. Jos kukaan ehdokkaista ei saisi ehdotonta enemmistöä, suoritettaisiin uusi vaali. Ellei toisessakaan saada ehdotonta enemmistöä, suoritetaan kolmas kierros kahden eniten ääniä saaneen kesken. Jos äänet menevät tasan, valinta ratkaistaan arvalla.

2007 sääntöihin tuli myös muutos liitännäisjäsenyydestä. Liittoon voi kuulua varsinaisten jäsenten eli alueyhdistysten lisäksi liitännäisjäseniä. Ne ovat yhdistyksiä, jotka haluavat toimia kiinteässä yhteistyössä liiton kanssa, kuulua liittoon sekä toimia liiton sääntöjen ja tarkoituksen mukaisesti. Valtuusto hyväksyy jäsenyyshakemukset ja määrittelee mahdollisen liittomaksun. Liitännäisjäsenillä ei ole oikeutta valita äänivaltaisia edustajia valtuustoon, mutta yksi edustaja voi olla läsnä valtuuston kokouksessa. Vuonna 2014 hyväksyttiin ensimmäinen liiton liitännäisjäsen, Suomen hygieniahoitajat ry.

2007 tehtiin myös merkkejä koskevia muutoksia. Jäsenmerkin rinnalle oli tullut pienempi pinssi, jonka käyttöön päti nyt samat säännöt kuin varsinaiselle jäsenmerkillekin. Yrittäjätunnus myönnettiin hakemuksesta yrittäjäjäsenille. Kaikki Sairaanhoitajaliiton merkit, paitsi yrittäjätunnus on hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa tavaramerkeiksi. Yrittäjätunnus on yhteisömerkki, ei jäsenmerkki.

Vuonna 2008 uudistettiin liiton taloussääntö, jossa määriteltiin talouspäällikön vastuut ja toimivalta. Samalla se uudistettiin vastaamaan toimiston työnjakoa. Vuosikertomus erotettiin toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä, koska siihen voitiin lisätä kokonaistoiminnan arviointia ja sen pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä. Siitä saatiin myös valtuustolle lisää informaatiota päätöksenteon pohjaksi.

Kansainvälisen sairaanhoitaja päivän vietosta oli muodostunut liiton ja alueyhdistysten yhteinen tapa tuoda sairaanhoitajien työtä esille. Liitossa valmisteltiin päivän viettoon liittyvän teeman mukaisia oheismateriaaleja, joita alueyhdistykset käyttivät omissa tapahtumissa ja tilaisuuksissaan. Vuoden 2009 teemana oli potilasturvallisuus.

Juhlavuonna 2015 kansainvälisen sairaanhoitaja päivän teemana oli Ilahduta kiitoksella -kampanja. Kampanjaa toteutettiin työpaikoilla ja somessa. Alueyhdistyksissä järjestettiin monia erilaisia tapahtumia, seminaareja, illanviettoja, valokuvanäyttely ja Kainuussa jalkapallomatsikin. Kampanja tavoitti satojatuhansia suomalaisia.

Vuonna 2014 voimaan tulleiden uusien sääntöjen mukaan alueyhdistykset voivat valita valtuustoon yhden edustajan ja hänelle varaedustajan jokaista alkavaa kahtatuhatta jäsenlukua kohti. Valtuuston koko pieneni 27 valtuutettuun. Hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä seitsemän hallituksen jäsentä. Alueyhdistysten sääntöihin tuli samalla kirjaus mahdollisuudesta pitää sähköpostikokouksia. Liiton sääntöihin sama kirjaus oli tehty jo edellisessä sääntömuutoksessa.

Alueyhdistysten tekemät aloitteet ja valtuuston päätökset:

Vuonna 2007 hyväksyttyjen aloitteiden mukaan perustettiin opiskelijatyön kehittämisen työryhmä. Samana vuonna haluttiin varapuheenjohtajan toimenkuvan selkiyttämisestä. Päätökseksi tuli, että varapuheenjohtajan tehtävä säilyy oman työn ohella hoidettavana luottamustoimena.

Jäsenkortti haluttiin vuoden 2008 aloitteena. Se toteutui Jäsenetistä itse ladattavana ja tulostettavana versiona. Toinen jäsenyyteen liittyvä aloite koski jäsenen alueyhdistyksen vaihtamista jäsenen muuttaessa toisen alueyhdistyksen alueelle. Aloitteessa haluttiin, että alueyhdistyksen automaattista vaihtamista jäsenen muuttaessa toisen alueyhdistyksen alueelle. Tämä ei toteutunut, koska yhdistyslain mukaan henkilöllä on vapaa oikeus valita yhdistys, johon haluaa kuulua. Alueyhdistyksen vaihtaminen vaatii aina jäsenen oman pyynnön siirrosta.

Vuonna 2009 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitajat tekivät aloitteen valtuuston pysyvän puheenjohtajisto valinnasta koko valtuustokaudeksi. Toimikausi esitettiin alkamaan vuodesta 2011. Aloite hyväksyttiin ja kevätvaltuustossa 2011 valittiin ensimmäiseksi valtuuston puheenjohtajaksi Ritva Kemppainen Uudenmaan sairaanhoitajista ja varapuheenjohtajaksi Katja Holopainen Etelä-Hämeen sairaanhoitajista. Vuonna 2015 kevätvaltuustossa valittiin valtuuston puheenjohtajaksi Terhi Reunama Keski-Suomen sairaanhoitajista ja varapuheenjohtajana jatkoi Katja Holopainen. Kausi kesti vuoden 2018 kevätvaltuustoon.

Uudenmaan sairaanhoitajat tekivät 2009 aloitteen, jossa haluttiin alueyhdistysten osallistumista Sairaanhoitajapäivien suunnitteluun ja toteutukseen. Päätöksenä oli, että Sairaanhoitajapäivien Kollega-kahvilan yhteyteen varataan alueyhdistyksille tila oman alueensa toiminnan esittelyn ja uusien aktiivisten toimijoiden rekrytoimiseen.

Valtakunnallinen verenluovutuskampanja "Anna veren kiertää" toteutettiin yhteistyössä SPR:n kanssa 2012. Kampanjan etenemistä vauhditettiin alueiden kilpailuhenkisenä tapahtumana.

Vuonna 2015 käynnistyi yhteistyö Omaishoitajaliitto ry:n (Omaishoitajien edunvalvonta- ja tukijärjestö) kanssa. Kumppanuushankkeen tavoitteena oli tukea omaishoitajien jaksamista, ja jossa alueyhdistysten seniorisairaanhoitajat toimivat mentoreina omais- ja läheishoitajille. Omaishoitajien mentorointi toiminta pilotoitiin Varsinais-Suomessa. Omaishoitajaliitto ja Sairaanhoitajaliitto kutsuivat vapaaehtoiset seniorisairaanhoitajat perehdytykseen ja yhdeksän mentori-omaishoitaja paria teki yhteistyötä maaliskuusta joulukuuhun. Omaishoitajaliitto arvioi toiminnan erittäin onnistuneeksi. Satakunnassa käynnistettiin vastaavaa toimintaa, mutta sen aloitus siirtyi vuoden 2016 puolelle.

4. Sairaanhoitajan ammatti tulee tunnetuksi ja Sairaanhoitajan ammatin arvostus kasvaa

Viestintä ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Vuonna 2006 Sairaanhoitajaliitto panosti vahvasti viestintään ja osallistui useisiin tapahtumiin, kuten Studia- ja TerveSos -messuille, Tehyn kesäpäiville, Lääkäripäiville, Kuntamarkkinoille ja Sairaanhoitajapäiville. Viestintää kehitettiin järjestelmällisesti jäsentiedon jakamiseen ja yhteiskunnallisen keskustelun aktivoimiseen.

Vuonna 2007 toteutui liiton vaikuttamistyön kannalta poikkeuksellinen vuosi. Sairaanhoitajaliitto lanseerasi terveydenhuollon vaalikoneen maaliskuun 2007 Eduskuntavaaleja varten. Vaalikoneessa jaettiin tietoa terveydenhuollon aiheista sekä ehdokkaille että ehdokastaan etsiville äänestäjille. Vaalikoneeseen vastasi 800 ehdokasta ja yli 9000 äänestäjää. Kansainvälistä sairaanhoitaja päivää juhlistettiin Helsingin keskustassa näkyvällä tempauksella. Syksyllä 2007 Sairaanhoitajaliitto tuki näkyvästi Tehyn työtaistelua mm. Final Call -kampanjalla ja mielenosoituksella Helsingissä 5.10. 2007.

Kesäkuussa 2009 edistettiin sairaanhoitajien rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta lähettämällä asiaa perusteleva kirje kansanedustajille. Eduskunta hyväksyi enemmistöllä sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden vuonna 2010.

Liitto uusi vaalikoneensa vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ja päivitti sen kunnallisvaaleihin 2012. Kampanjointi sisälsi mm. "Äänestä parempi terveydenhuolto" -teeman. Käytön tukemiseksi palkattiin projektityöntekijä erityisesti ehdokkaita varten. Vuonna 2015 vaalikoneen käyttö lopetettiin ja vaalityö toteutettiin muilla keinoin.

Sairaanhoitajaliiton "Matkalla maineeseen" -hankkeen tavoitteena oli tunnistaa ja edistää vetovoimaisen terveydenhuollon organisaation tunnusmerkkejä. Hanke sai alkunsa kansainvälisistä opintomatkoista: keväällä 2008 vierailtiin magneettisairaala-statuksen saaneessa sairaalassa New Yorkissa ja samana syksynä osallistuttiin Salt Lake Cityssä järjestettyyn magneettisairaala-kongressiin. Opintomatkojen jälkeen perustettiin avoin työryhmä, joka kartoitti vetovoimaisuuden kehittämistarpeita sekä Suomen olosuhteisiin sopivia tavoitteita ja toimenpiteitä. Sairaanhoitajaliiton viestintäosasto tuki hanketta tarjoamalla asiantuntevaa viestinnällistä apua.

Vuonna 2009 toteutettiin kirjallisuuskatsaus magneettiorganisaatioihin ja työhyvinvointitutkimuksiin. Sen pohjalta julkaistiin 2010 Hyvän työpaikan kriteerit, jotka kuvaavat vetovoimaisen työpaikan keskeisiä ominaisuuksia. Kriteereiden pohjalta tehtiin sähköinen barometrikysely koko jäsenistölle, johon vastasi 3 456 jäsentä. Kysely päätettiin toistaa kahden vuoden välein. Kriteerit toimivat sekä työntekijän apuna työpaikkaa valittaessa että esimiesten työkaluna oman yksikkönsä kehittämisessä. Kriteereistä tehtiin myös esite, jonka kysyntä oli suuri: sitä tilattiin yli 11 000 kappaletta. Lisäksi kriteerien pohjalta tehtiin minibarometri, jonka tulokset saivat laajaa näkyvyyttä mediassa.

Ensimmäisen työolobarometrin julkaisu synnytti runsaasti keskustelua ja sen sisältöä hyödynnettiin aktiivisesti mm. kunnallisvaaleissa. Vuonna 2011 liiton hallituksen toteuttamien talouden vakauttamistoimien vuoksi hankkeen suunniteltua toimintaa jouduttiin supistamaan säästöjen saavuttamiseksi. Vuonna 2012 barometrikysely uusittiin, ja sen tulokset korostivat hyvän johtamisen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien merkitystä työhyvinvoinnin kannalta. Erityisesti nuoret työntekijät suhtautuivat kriittisesti työhönsä ja koko sosiaali- ja terveysalaan.

Vuonna 2011 Suomeen tuli kaksi arvostettua kunnianosoitusta. Iso-Britannian Florence Nightingale Foundation antoi Liisa Hallilalle säätiön palkinnon, jonka perusteluna oli hänen osallistumisensa terveyspalvelujärjestelmien kehittämiseen kehittyvissä ja kehittyneissä maissa. Sairaanhoitajaliiton hakemuksesta Päivi Muma sai Florence Nightingale säätiön mitalin, jonka myönsi Kansainvälinen Punainen Risti (ICRC). Päivi Muma sai Florence Nightingale -mitalin tunnistuksena merkittävästä kansainvälisestä kriisienhallintatyöstä.

Vuonna 2012 valmistui Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus -hanke, jossa määriteltiin yleissairaanhoitajan osaamisvaatimukset eurooppalaisen direktiivin mukaisesti. Hanke saavutti tärkeän tavoitteen, kun kaikki suomalaiset AMK:t sitoutuivat sen toteutukseen.

Vuonna 2014 vanhuspalvelulain toimeenpanon valmistelu ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleen järjestäminen olivat keskeisiä sisältöjä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sairaanhoitajaliitto korosti omissa kannanotoissaan monialaisen osaamisen hyödyntämistä ja hyvää osaamisen johtamista, jolla on vaikutusta myös terveysalan vetovoimaan. Sairaanhoitajien laajennettuja työnkuvia ja työhyvinvointia nostettiin esille kaikissa Sairaanhoitajaliiton kanavissa teemalla "Hyvinvoiva jaksaa enemmän".

Sairaanhoitajaliitto osallistui 2015 yhteiskunnalliseen keskustelutapahtumaan SuomiAreenaan Porissa. Ohjelmassa oli mm. keskustelua robotisaatiosta terveydenhuollossa ja yhteinen näyttelyteltta Satakunnan sairaanhoitajien kanssa.

Yhteistyö ja kehittämishankkeet

Sairaanhoitajaliitto oli aktiivisesti mukana useissa yhteistyö- ja kehittämishankkeissa vuosina 2006–2015. Kaikki hankkeet pyrkivät vahvistamaan hoitotyön laatua, vaikuttavuutta ja näkyvyyttä sekä varmistamaan alan kehityksen vastaamaan tulevaisuuden haasteita.

Vuonna 2006 liitto lahjoitti huomattavan pääoman Hoitotyön tutkimussäätiölle, jonka toiminta käynnistyi samana vuonna. Samalla Näytöllä tuloksiin -hanke siirtyi sen tehtäväksi.

Liitto järjesti Sairaanhoitajien koulutussäätiön (SHKS) kanssa sairaanhoitajakoulutukseen ja tulevaisuuden megatrendeihin liittyneen työseminaarin vuonna 2008. SHKS on jakanut Vuoden Venny – palkinnon vuodesta 2000 alkaen. Palkinnon julkistamisgaala järjestettiin yhteistyössä Sairaanhoitajaliiton kanssa Sairaanhoitajapäivien yhteydessä. Hoidokki -asiasanasto (hoitotyössä käytettävien käsitteiden ja termien taksonomia ja luokittelu) päivittäminen ja kehittäminen jatkuivat yhdessä Sairaanhoitajien koulutussäätiön ja Sjuksköterskeföreningen i Finland kanssa vuoden 2014 loppuun saakka.

Sairaanhoitajaliitto osallistui myös eri yhdistysten ja säätiöiden työseminaareihin ja palkintotilaisuuksiin. Liitto teki aloitteen hoitotyön johtamisen kehittämisestä STM:lle ja osallistui useisiin koulutushankkeisiin, mm. lääkelaskennan parantamiseen (Arcada AMK:n Sigma-työkalu) ja valtakunnallisten opetussuunnitelmien kehittämiseen.

Vuonna 2012 käynnistyi Toimiva terveyskeskus -hanke osana STM:n Kaste-ohjelmaa. Sairaanhoitajaliitto ja Lääkäriliitto sitoutuivat rahoittamaan hanketta, jonka tavoitteena oli tunnistaa paljon palveluja käyttävät, suuririskiset potilaat ja suunnitella heidän hoitonsa ennakoivasti terveyskeskuksessa. Taloussyistä hankkeen laajuutta jouduttiin supistamaan, mutta Metropolia AMK:n kanssa solmittiin aiesopimus, jonka mukaan hankerahoitus oli mahdollinen. Vuonna 2013 jatkettiin Asiakasvastaava-mallin käyttöönottoa neuvottelemalla koulutusorganisaatioiden kanssa mallin sisällyttämisestä koulutukseen.

2012 Liitto osallistui myös teknologia- ja strategiaselvityksiin, kuten Robottiviikkoon ja ENS4Care-hankkeeseen.

Urakehitys ja erityispätevyys

Vuonna 2006 Sairaanhoitajaliiton urakehitysprojekti eteni merkittävästi. Jäsenten tueksi avattiin verkkoportfolio, jonka avulla oli mahdollista tallentaa ja dokumentoida omaa osaamista ja laatia niiden avulla oma CV.

Samalla edistettiin sairaanhoitajan kliinisen erityispätevyysjärjestelmän suunnittelua, koska 1990-luvun alkupuolella oli lakkautettu erikoissairaanhoitajatutkinnot ja erikoissairaanhoitajanimikkeet ja -vakanssit poistuivat. Sairaanhoitajalle urakehitys tarkoitti usein potilastyöstä pois lähtemistä. Vuodesta 2008 alkaen sairaanhoitaja on voinut hakea Sairaanhoitajaliiton myöntämää kliinisen hoitotyön erityispätevyysnimikettä, jonka avulla tehdään näkyväksi sairaanhoitajien erityisosaaminen. Nimikkeen saaminen edellyttää tiukkoja kriteereitä, kuten laajaa työkokemusta, täydennyskoulutusta sekä näyttöjä esimerkiksi opetuksesta, kehittämisestä ja julkaisutoiminnasta. Nimike on voimassa viisi vuotta kerrallaan. Erityispätevyysjärjestelmä tarjoaa tutkintovaihtoehdon rinnalle väylän osoittaa erikoisosaamista ja vahvistaa sairaanhoitajien asemaa ja tunnustusta työelämässä. Ensimmäisellä pilottihakukierroksella 2008 testattiin järjestelmän toimivuutta. Vuonna 2009 järjestettiin ensimmäinen erityispätevyyshaku, jonka perusteella myönnettiin ensimmäiset erityispätevyysnimikkeet. Samalla haku- ja arviointiprosessista tuli vuosittain toistuva käytäntö. Hakumenettely digitalisoitiin kokonaisuudessaan, ja erityispätevyyden hakeminen muuttui täysin sähköiseksi. Erityispätevyysnimikkeen saaneille hankittiin oma merkki, jonka suunnitteli taiteen maisteri Päivi Harjuhahto. Kalevala Koru valmisti merkin, joka symboloi erityisosaamisen tunnustamista ja arvostusta.

Liitto sopi 2009 Tehyn ja muiden yhteistyöjärjestöjen kanssa yhteiset periaatteet erikoisasiantuntijuuden tunnistamisesta ja rekisteröinnistä ja 2013 johtajuuden erityispätevyysjärjestelmän kehittämisestä.

5. Sairaanhoitajakoulutus alkaa ja kehittyy

Sairaanhoitajaliiton koulutustoiminta kasvoi ja monipuolistui vuosien 2006–2015 aikana. Tavoitteena oli vahvistaa sairaanhoitajien ammattitaitoa, edistää erityispätevyyttä ja kehittää hoitotyötä kansallisesti ja kansainvälisesti. Koulutuksiin liittyi aina viestinnällinen suunnitelma, erityisesti Sairaanhoitajapäivien yhteydessä. Vuonna 2010 kaikki liiton koulutustoiminnot siirtyivät liiton perustamalle Fioca Oy:lle.

Sairaanhoitajapäivät säilytti suosionsa ja osallistujamäärät nousivat. Vuonna 2007 vuoden teemaksi tuli sairaanhoitajien palkat. Se oli myös Sairaanhoitajapäivien paneelikeskustelun kiihkeänä keskustelun aiheena ja veti Messukeskuksen ison salin täyteen kuulijoita. Samana vuonna päivillä oli ensimmäistä kertaa sairaanhoitajaopiskelijoita vapaaehtoistoimitsijoina. Hoitotyön opettajat useasta eri AMK:sta mahdollistivat tämän yhteistyön. Vuonna 2008 Sairaanhoitajapäivillä jaettiin ensimmäinen Ihmisen parhaaksi -tunnustus, joka myönnetään henkilölle tai taholle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt väestön hyvinvointia ja terveyttä. Ensimmäinen saaja oli Vieskan moniammatillinen ryhmä Ylivieskasta. Vuonna 2009 luennoilla oli noin 2000 osallistujaa ja näyttelyssä noin 7000 kävijää. Vuoden 2015 Sairaanhoitajapäivillä juhlistettiin samalla liiton 90-vuotisjuhlaa. Päiville osallistui 5500 ammattilaista. Avajaisissa jaettu Ihmisen parhaaksi -palkinto uutisoitiin useissa printtimedioissa ja puheenjohtaja Merja Meraston radiohaastattelu oli päivän jokaisessa radiouutislähetyksessä.

Muita koulutuspäiviä järjestettiin eri puolilla Suomea ajankohtaisista teemoista. Niissä oli vuosittain satoja osallistujia. Erityispätevyyttä ja johtamista tukevia koulutuksia kehitettiin asiantuntijaryhmien kanssa. Koulutuksiin suunniteltiin ECTS-pisteytys ja niihin sisällytettiin erityispätevyysjärjestelmän vaatimukset. Moodle-verkkoalustan käyttöönottoa suunniteltiin koulutustarjonnan tueksi.

Kaksi isoa kansainvälistä konferenssia järjestettiin Helsingissä vuosina 2009 ja 2014. Nursing Informatics 2009 (NI2009) sai erinomaiset arvioinnit. Se kokosi noin 500 kansainvälistä osallistujaa. Vuonna 2014 ICN APNN -konferenssi ylitti osallistujaennusteet (750 osallistujaa) ja sai laajasti positiivista palautetta. Sivun lopussa on linkki tapahtuman omille sivuille, jossa on myös runsaasti kuvia tapahtumasta.

Apurahat ja tunnustukset

Vuosittain Sairaanhoitajaliiton jakamien apurahojen kokonaissumma on ollut noin 50 000 €. Määrät ovat kuitenkin vuosien kuluessa vaihdelleet. Apurahoja jaettiin 2009 hallituksen päätöksellä suurempi summa kuin rahastojen todellisesta tuotosta olisi ollut mahdollista jakaa. Merkittävin tuki kohdistui jäsenten osallistumiselle ICN:n kongressiin Durbanissa, Etelä-Afrikassa. Liiton järjestämälle yhteismatkalle osallistui 27 henkilöä.

Vuonna 2010 puheenjohtaja Katriina Laaksosen 50-v. syntymäpäivän kunniaksi Sairaanhoitajien koulutussäätiö lahjoitti liitolle 10 000 €. Lahjoittajan toivomuksesta, se rahastoitiin ja siitä edelleen jaetaan sairaanhoitajaopiskelijalle Katriina-stipendi/Katriina stipendium 2012. Samalla tehtiin muutos Helga ja Ragnhild Lindbergin rahaston sääntöihin. Jatkossa rahastosta jaetaan vain tunnustusapurahoja ja muuten sen säännöt muutettiin vastaamaan liiton organisaatiota ja apurahojen haku- ja myöntämisperusteita. Vastaava muutos tehtiin myös Aino Durchmanin rahaston sääntöihin. Vuonna 2015 liiton 90 v. juhlavuoden kunniaksi apurahoja jaettiin 80 000 €.

Nousevat tähdet Sairaanhoitajaliiton tunnustuspalkinto jaettiin ensimmäisen kerran keväällä 2016. Työyhteisöt tai esimiehet voivat ehdottaa palkinnon saajiksi vasta uransa alussa olevia sairaanhoitajia, joilla on myönteinen ja kehittävä asenne hoitotyöhön ja osaamisen edistämiseen. Valinnan tekee ja palkinnon myöntää Sairaanhoitajaliiton hallitus. Ensimmäiset palkitut olivat Tuuli Oinonen, Anniina Herttuainen, Miina Lyytikäinen, Rayan Hämäläinen ja Sari Koskinen. Palkintona oli ja on edelleen vuonna 2025 rahasumma ja pääsylippu seuraavan vuoden Sairaanhoitajapäiville.

6. Suomen sairaan- ja terveydenhoito kehittyy

Asiantuntijaryhmät tuottivat tietoa ja työkaluja tukemaan näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Ryhmät asettivat itse tavoitteet omalle toiminnalleen, suunnittelivat koulutuksia, antoivat lausuntoja ja kehittivät alansa käytäntöjä. Vuonna 2009 liitto järjesti kaikille asiantuntijaryhmille ja toimitusneuvostoille yhteisen Asiantuntija suunnannäyttäjänä -koulutuspäivän.

Potilasturvallisuus asiantuntijaryhmä oli aktiivinen ja toimi määrätietoisen tavoitteellisesti. Vuonna 2006 Kansainvälisen sairaanhoitajapäivän teemana oli potilasturvallisuus. Teeman aiheesta liitto järjesti koulutus- ja keskustelutilaisuuden. Potilasturvallisuudesta oli Suomessa meneillään useita hankkeita ja tapahtumia, joihin ryhmän jäsenet osallistuivat kouluttajina ja esiintyjinä. Vuonna 2009 Fioca Oy julkaisi Hoitotyön vuosikirja -sarjassa kirjan ”Potilasturvallisuus”, jonka kirjoittajana oli mm. potilasturvallisuus ryhmän puheenjohtaja Marina Kinnunen. Liitto osallistui usean vuoden ajan VTT:n, Lääkelaitoksen ja STM:n hallinnoiman HaiPro-hankkeen johtoryhmään ja ohjausryhmään. HaiPro-projektissa kehitettiin toimintamalli turvallisuutta vaarantavien poikkeamien, virheiden ja vaaratilanteiden käsittelyyn terveydenhuollossa. HaiPro on lyhenne haittatapahtumien raportointiprosessista.

Päihdehoitotyön verkosto osallistui verkkosisältöjen ja koulutusten suunnitteluun sekä perusti Asiantuntijat vastaavat -palstan Jäsenettiin. Päihdehoitotyön kehittämiseen suunnattu "Toimintamallit käytännöksi -hanke" sai RAY:ltä (Raha-automaattiyhdistys) rahoituksen kolmivuotiseen -projektiin, joka käynnistyi vuoden 2006 aikana. Projektin vetäjänä oli Petri Kylmänen ja projektityöntekijänä Jan Holmberg. Toimintamallit käytännöksi -hankkeen ensimmäinen vuosi oli toiminnan suunnittelua ja käynnistämistä sekä yhteistyökumppaneiden etsimistä. Sairaanhoitajaliiton Hoitotyön vuosikirja sarjassa vuonna 2008 ilmestyi Päihdehoitotyötä käsittelevä kirja ”Tämä potilas kuuluu meille”. Toimintamallit käytännöksi -projektin aktiivinen vaihe päättyi 2008 lopussa ja loppuraportti valmistui 2009 aikana.

Mielenterveyshoitotyön asiantuntijaryhmän panos koulutuspäivien suunnittelussa oli merkittävä. Ryhmän puheenjohtaja Heikki Ellilä valittiin 2009 Euroopan mielenterveyshoitotyön sairaanhoitajien yhdistyksen, Horation hallitukseen ja koko ryhmä osallistui Horation järjestämään kansainväliseen konferenssiin Maltalla. Sairaanhoitajaliitto on Horation jäsenjärjestö. Vuonna 2010 Suomessa järjestettiin Nordic Mental Health -konferenssi ja vuonna 2012 yhteistyökumppaneiden kanssa 1st European Conference of Mental Health Nursing.

Hoitotyön johtajien asiantuntijaryhmä osallistui koulutuspäivien suunnitteluun. Sairaanhoitajayrittäjät ry perustettiin 2006. Se hyväksyttiin Sairaanhoitajaliiton jäseneksi vuonna 2007. Yhdistys liittyi myös Suomen Yrittäjiin. Gerontologisen hoitotyön asiantuntijaryhmä perustettiin 2007.

Liiton hallituksen asettamien talouden vakauttamistoimien vuoksi ryhmien kokoukset siirtyivät verkoon Moodle-alustalle 2010. Seuraavana vuonna hallituksen talouslinjaukset vähensivät myös kokousmääriä. Vuonna 2012 kaikkien asiantuntijaryhmien toiminta lakkautettiin, mutta asiantuntijuuden kehittäminen jatkui uusilla muodoilla. Vuonna 2013 perustettiin APN-tasoinen (Advanced Practice Nursing) hoitotyön asiantuntijaryhmä. E-health ryhmän sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015-2020 valmistui. Vuonna 2015 uutena asiantuntijaryhmänä aloitti Varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntijaryhmä.

Julkaisutoiminta

Julkaisutoiminta tuki sairaanhoitajien ammattitaitoa, hoitotyön kehittämistä ja liiton asiantuntijaprofiilia. Julkaisut olivat tärkeä väline viestinnän, koulutuksen ja liiton tavoitteiden edistämisessä. Julkaisutoiminta oli Sairaanhoitajaliiton toimintona vuoteen 2009 saakka. Liiton julkaisutoiminnot, Sairaanhoitajalehti, Tutkiva Hoitotyö ja Premissin sekä kirjojen tuottaminen siirrettiin vuoden 2010 alussa liiton perustamalle koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca Oy:lle. Yhtiöittämisen jälkeen voitiin koulutukset ja kirjat myydä jäsenille edullisempaan hintaan kuin ei-jäsenille.

Vuosi 2006 oli viestinnän vuosi. Silloin liiton kaikki viestintämateriaalit ja julkaisut saivat uuden visuaalisen ilmeen. Samana vuonna käynnistyi verkkojulkaisujen kehitystyö. Vuosina 2007–2009 panostettiin toimitusprosessien digitalisointiin ja visuaalisen ilmeen yhtenäistämiseen. Lehtien taittoprosessit virtaviivaistettiin ja toimitusneuvostot osallistuivat kehittämistyöhön. Liiton visuaalinen ilme uudistettiin 2012 ja sosiaalisen median kanavat, kuten Facebook ja Twitter, vakiinnuttivat asemansa. Sähköisen Uutiskirjeen kautta tiedon jakaminen jäsenistölle nopeutui. Uudet kanavat aktivoivat jäsenistöä ideoimaan ja osallistumaan liiton toimintaan. Vuonna 2014 otettiin käyttöön uusi verkkotunnus Sairaanhoitajat.fi. Samana vuonna julkaistiin ohjeet sosiaalisessa mediassa toimimiseen ja liiton Kollegiaalisuusohjeet. Liitto lähetti myös Ajankohtaispiikki-nimistä sidosryhmäkirjettä neljä kertaa vuodessa.

Sairaanhoitajalehti oli tärkein jäsenviestinnän kanava. Siitä ilmestyi vuosittain 11 numeroa. Sairaanhoitajalehteä julkaistiin myös näköislehtenä verkossa. Vuonna 2013 Sairaanhoitajalehti sai kunniamaininnan ProComin kilpailussa parhaana järjestölehtenä. Tutkiva Hoitotyö lehdestä ilmestyi 4 numeroa/vuosi ja tilaajamäärä pysyi edelleen hyvänä. Premissi, johtamisen erikoisjulkaisu lanseerattiin 2006. Lehdellä oli positiivinen maine ja sen markkinointiin panostettiin, mutta tilaajamäärä jäi asetetusta tavoitteesta alhaisemmaksi. Premissin julkaiseminen loppui 2014.

Hoitotyön vuosikirjasarjassa ilmestyi vuosittain aina suosittuja kirjoja. Niiden lisäksi julkaistiin vuosittain 2–4 uutta julkaisua, jotka käsittelivät hoitotyötä, mm. Leikkaussalisairaanhoitajien julkaisu Hyviin käsiin ja yrittäjäsairaanhoitajille Sairaanhoitaja yrittäjänä-kirja.

7. Kansainvälinen toiminta jatkuu

Sairaanhoitajaliiton kansainvälinen toiminta tukee liiton perustehtävää ja tuottaa jäsenpalveluja. Yhteistyö kansainvälisten verkostojen kanssa jatkui vilkkaana aiempien vuosien tapaan. Suomella oli edustus kaikilla keskeisillä kansainvälisillä foorumeilla. Edustajat toivat uutta tietoa maailmalta ja välittivät eteenpäin hyviä suomalaisia käytäntöjä. Sairaanhoitajaliitto maksaa jäsenmaksuja pohjoismaisille, eurooppalaisille ja kansainvälisille järjestöille. Omalla kustannuksella tai apurahojen avulla monet sairaanhoitajat voivat osallistua kansainvälisiin konferensseihin luennoitsijoina, posteresittäjinä tai opintomatkojen osallistujina.

Pohjoismainen yhteistyö

SSN (Sjukepleijerske Samarbeid i Norden / Pohjoismainen sairaanhoitajien yhteistyö): Vuonna 2009 järjestettiin konferenssi Islannissa. Teemoina olivat pohjoismainen työehtosopimus- ja eläkejärjestelmä, samapalkkaisuus sekä hyvä työympäristö. Suomesta osallistui kolme liiton ja yksi Tehyn edustaja.

Pohjoismainen sairaanhoitajaopiskelijoiden yhteistyöfoorumi, NSSK kokoontui 2009 kahdesti, Tanskassa ja Islannissa. Tärkeänä aiheena käsiteltiin sairaanhoitajan ammatin imagoa. Suomesta osallistui kaksi edustajaa.

Nordisk inspirations forum (Nifo): Tanskan sairaanhoitajaliiton kutsusta pohjoismaisten sairaanhoitajajärjestöjen henkilöstö kokoontui keskustelemaan yhteisistä kehittämistarpeista. Suomesta kokouksiin osallistui kaksi edustajaa. Vuonna 2015 Nifo:n kokous järjestettiin Helsingissä.

Vuonna 2015 Ruotsin kuningatar Silvian hyväntekeväisyysjärjestö oli julkistanut suomalaisille sairaanhoitajaopiskelijoille kilpailun, jossa haettiin innovaatioita ikäihmisten hoitotyöhön. Kilpailu oli nimeltään Queen Silvia Nursing Award 2015. Se toteutettiin yhteistyössä Sairaanhoitajaliiton ja Sjuksköterske förening I Finlandin kanssa. Ensimmäinen palkinnon saaja oli Laura Virtanen. Ruotsin kuningatar Silvia oli Helsingissä keväällä 2015 Ruotsin suurlähetystössä järjestetyssä tilaisuudessa jakamassa palkinnon.

Eurooppalainen yhteistyö

EFN (European Federation of Nurses): Vuonna 2009 järjestettiin kaksi kokousta, joissa käsiteltiin muun muassa henkilöstön liikkuvuutta EU-maiden välillä sekä EU:n ulkopuolelle ja sieltä takaisin, työvoiman tarpeen suunnittelua ja ennakointia, henkilöstö- ja ammattirakenteen optimointia, eettistä rekrytointia ja potilasturvallisuutta.

EFNMA (WHO:n hoitotyöfoorumi): Kokous järjestettiin Kööpenhaminassa. Keskiössä oli hoitotyön johtajien aseman vahvistaminen.

WENR (Workgroup of European Nurse Researchers): Suomen edustajana toimi Hoitotyön tutkimussäätiön johtaja. Uutena toimintamuotona käynnistettiin työseminaari, jonka aiheena 2009 oli liikalihavuus.

ACENDIO (Association for Common European Nursing Diagnoses, Interventions and Outcomes): Liitto osallistui aktiivisesti hoitotyön diagnostiikan ja arvioinnin kehittämiseen eurooppalaisella tasolla.

Kansainvälinen toiminta

ICN:n (International Council of Nurses) joka toinen vuosi pidettäviin konferensseihin, joissa oli sekä edustajiston kokous että konferenssi osallistuttiin säännöllisesti. Esimerkiksi 2007 konferenssi pidettiin Japanin Yokohamassa ja 2009 Etelä-Afrikan Durbanissa. Molemmissa konferensseissa Suomesta oli kolmen hengen virallisen delegaation lisäksi iso joukko konferenssiin osallistujia. Yokohamassa Sairaanhoitajaliitto esitteli yhteisen posteriesityksen Turun ammattikorkeakoulun ja opetusministeriön kanssa. Durbanissa Sairaanhoitajaliitto oli mukana Pohjoismaisten sairaanhoitajajärjestöjen, Nifon yhteisessä luentoesityksessä. Vuonna 2015 pidettiin ICN:n Workforce Forumin kokous Helsingissä.

Vuonna 2014 ICN:n International Practitioner/Advanced Practice Nursing -verkoston konferenssi järjestettiin Helsingissä 18.–20.8. Osallistujia oli noin 700. Ohjelmaan kuului tieteellisiä luentoja, työpajoja, suullisia ja posteriesityksiä sekä vapaaehtoisia työpaikkavierailuja Helsingissä erikois- ja perusterveydenhuollon yksiköissä. Konferenssin järjestelyihin osallistuivat hoitotyön maisteriopiskelijat, ja tapahtuman onnistumisen takasivat tieteellisen ja organisointikomitean taustatyö. Vuonna 2015 Sairaanhoitajaliitto liittyi jäseneksi Euroopan sairaanhoitajaopiskelijoiden järjestöön ENSA:aan ja osallistui ENSA:n vuosikokoukseen.

Muu kansainvälinen toiminta

Vuonna 2009 Sairaanhoitajaliitto toteutti kotikansainvälisyyden teeman mukaisesti maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajille suunnatun kutsun osallistua liiton toimintaan. TEO:lta (nykyinen Valvira) saatiin yhteystiedot noin 500 muulle kuin suomalaistaustaiselle sairaanhoitajalle, jotka kutsuttiin osallistumaan Sairaanhoitajapäivien näyttelyyn. Kymmenen henkilöä ilmoittautui mukaan. Kampanjalla saatiin vain yleiskuva kohderyhmän määrästä.

Muut tapahtumat ja muutokset

Vuonna 2011 kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen nousu aiheutti Sairaanhoitajaliiton budjetin ylityksen. Samana vuonna liiton varapuheenjohtaja Marianne Sipilä valittiin EFN:n puheenjohtajaksi kaudelle 2013–2015. Vuonna 2015 kansainvälinen toiminta jatkui erityisesti APN-toiminnan (Advanced Practice Nursing) edistämisen muodossa, niin kansallisesti kuin osana pohjoismaista, eurooppalaista ja globaalia yhteistyötä.

8. Järjestön toiminnan vakaus

Sairaanhoitajaliiton toiminnan kehittäminen ja arviointi on ollut jatkuvaa ja tavoitteellista. Vuoden 2007 aikana toteutettiin laaja liiton toiminnan kartoitus, jonka perusteella todettiin tarve monipuolistaa liiton tarjontaa. Tavoitteeksi tuli lisätä liiton näkyvyyttä sekä jäsenistön keskuudessa että laajemmin yhteiskunnassa.

Strategiatyötä edistämiseksi julkaistiin uudistetut visio, missio ja strategiat. Uudistustyön keskeisiä painopisteitä olivat:

• Liiton yleishyödyllisyyden varmistaminen oman yhtiön perustamisen kautta
• Järjestön toiminnan keskeisten prosessien selkeyttäminen ja toimivuuden varmistaminen
• Tietojärjestelmien ja taloussuunnittelun kehittäminen

Vuonna 2009 toteutettiin liiton päättäjille ja alueyhdistysten aktiivitoimijoille päättäjäkysely. Taustatiedoista selvisi, että vastaajista kolmannes (32 %) toimi kliinisessä työssä, ja kolme neljäsosaa oli yli 45-vuotiaita. Lisäksi noin 90 % vastaajista oli ollut liiton jäsenenä yli kymmenen vuotta, mikä kertoi vankasta sitoutumisesta. Samana vuonna toteutettiin myös verkkopohjainen jäsenkysely, johon vastasi yli 800 jäsentä. Sen tulokset herättivät huolta, sillä erityisesti 30–39-vuotiaiden sairaanhoitajien ikäryhmässä iso osa harkitsi alan vaihtoa.

Vuosina 2011–2013 liitto teki useita kyselyjä ja tutkimuksia, joiden tavoitteena oli ymmärtää jäsenten arvoja ja kulutustottumuksia entistä paremmin. Keväällä 2011 toteutettiin tutkimus jäsenten arvomaailmasta ja kuluttajakäyttäytymisestä. Liiton sisäinen strategiatyön sidosryhmäkysely tehtiin 2011. Vuonna 2012 tehtiin kattavan jäsentutkimus, joka tarjosi arvokasta tietoa jäsenistön odotuksista ja tarpeista.

Verkkopalvelut ja sähköiset tietopalvelut

Sairaanhoitajaliitto panosti 2000-luvun loppupuolella voimakkaasti verkkopalveluiden ja sähköisten tietopalveluiden kehittämiseen. Vuonna 2006 jäsenten käyttöön avattiin verkkoportfolio, joka mahdollisti oman osaamisen ja ansioluettelon tallentamisen. Vuonna 2007 palvelun käyttö kasvoi merkittävästi, ja mukaan lisättiin näyteportfolio-ominaisuus, jota hyödynnettiin esimerkiksi työnhaussa. Verkkopalvelu-uudistus vuonna 2008 tuki koko liiton strategiaa. Käyttäjäseurannan avulla tunnistettiin suosituimmiksi liiton omat sivut ja Terveydenhuollon vaalikone. Samana vuonna julkaistiin myös englanninkieliset verkkosivut, otettiin käyttöön kuukausittainen sähköinen uutiskirje, ja alueyhdistystenkin verkkosivut uudistettiin.

Vuonna 2009 verkkopalvelut koottiin Uraportti-portaaliin, joka sisälsi verkkoportfolion, erityispätevyys- ja apurahajärjestelmät sekä jäsenryhmäkohtaisia palveluja. Samalla käynnistyi uuden toimittajan toteuttama verkkoportfolion päivitys, joka valmistui 2010. Apurahojen haku muutettiin täysin sähköiseksi, mikä lisäsi läpinäkyvyyttä ja tasa-arvoa.

Verkkosivujen kävijämäärät kasvoivat, ja erityisen suosittuja olivat koulutustapahtumat, apurahahaut ja sähköiset postikortit. Jäsenetissä julkaistiin muun muassa Sairaanhoitajalehden digiversio sekä erityissivustoja opettajille, yrittäjille ja opiskelijoille. Vuonna 2011 verkkosivujen ulkoasu uudistettiin ja puheenjohtajan palsta muuttui blogiksi.

Liiton sisäinen intranet palveli päättäjiä, aktiivijäseniä ja henkilöstöä. Siellä sijaitsi muun muassa kokous- ja asiakirja-arkisto. Verkkopalveluihin kuului myös jäsenistöä varten vuonna 2008 ostettu Ovid-aikakauslehtikokoelma. Sen käyttö oli seurannan mukaan vähäistä ja sen tilaus lopetettiin vuonna 2010. Sen sijaan kun Terveysportti-palvelu otettiin käyttöön vuonna 2008, se sai erityisen hyvän vastaanoton esimerkiksi yrittäjiltä. Vuonna 2012 palvelusta saatiin myös hinnanalennus käyttäjäseurannan perusteella, mutta käytön vähäisyyden vuoksi siitäkin luovuttiin 2014.

Vuonna 2016 valmistui alueyhdistysten verkkosivujen käytettävyysarviointi. Sen perusteella kehittämistyön jatkamista pidettiin tarpeellisena. Digitaalisen Sairaanhoitajalehden lukijamäärä kasvoi, vaikkakin painettu lehti oli yhä suositumpi jäsenten keskuudessa. Liiton sosiaalisen median aktiivisuus kasvoi selvästi – Facebookissa oli yli 20 000 seuraajaa, ja myös alueyhdistykset perustivat omia sivustojaan. Toiminnan aktiivisuus vaihteli alueittain.

Jäsenkehitys ja jäsenhankinta

Vuonna 2009 tunnistettiin jäsenmäärän kehitykseen ja vaihteluun vaikuttava yhteiskunnallinen muutos. Jäsenet harkitsivat aiempaa enemmän alan vaihtoa, suuret ikäluokat olivat siirtymässä eläkkeelle ja väestöennusteen mukaan työmarkkinoille tulevan työvoiman määrä oli pienenemässä. Liiton jäsenmäärän kasvattamiseksi jäsenhankintapotentiaalia nähtiin Tehyn jäsenissä ja erikoisalayhdistyksissä. Vuonna 2010 liiton opiskelija- ja eläkeläisjäsenmäärät kasvoivat, mutta varsinaisten sairaanhoitajajäsenten määrä alkoi laskea. Liittymisen helpottamiseksi palautettiin paperiset liittymislomakkeetkin käyttöön. Jäsenyyden suoramarkkinointia kokeiltiin, mutta se todettiin tehottomaksi, sen sijaan liittymislahjaksi jaettu digitaalinen kuumemittari oli ilmeisen hyvä kannustin, koska yhden vuoden aikana postitettiin uusien jäsenten liittymislahjana 5000 digitaalista kuumemittaria.

Jäsenille oli perinteisten jäsenetujen lisäksi hankittu lisäpalveluja, mm. hoitotieteellisten aikakauslehtien sähköinen Ovid-kokoelma, Duodecimin Terveysporttipalvelu ja lakiasiainneuvontapalvelu. Niiden merkitys osoittautui kuitenkin niiden hintaan nähden pieneksi ja niistä kaikista luovuttiin 2014 mennessä.

Jäsenmäärissä tapahtui vuosittain isoja muutoksia. Uusia jäseniä, erityisesti opiskelijoita liittyi isoja määriä. Vuoden 2010 alusta opiskelijoillakin oli jäsenmaksu, mutta se ei merkittävästi vähentänyt opiskelijoiden liittymistä liiton jäseniksi. Jäsenyydestä erovia oli eniten vastavalmistuneissa ja työelämästä poistuneissa ryhmissä. Erilaisilla kampanjoilla ja kilpailuilla saatiin uusia jäseniä. Tutkiva Hoitotyö -lehteä markkinoitiin liiton tunnettuuden lisäämiseksi.

Sairaanhoidon opiskelijoihin panostaminen kannatti

Vahva panostus opiskelijatyöhön näkyi liiton päätöksissä, toiminnassa ja lopulta jäsenmäärissä. Vuonna 2006 tulevaa ammattiaan pohtivia nuoria varten liitossa tehtiin sairaanhoitajan työtä esittelevä "Sairaanhoitajakoulutus – hyvä valinta" video. Sen tekemisen taustatöihin, haastatteluihin, kuvauksiin ja itse videon tekemiseen osallistui yli sata henkilöä. DVD:tä jaettiin kaikille yläasteen ja lukioiden opinto-ohjauksesta vastaaville sekä työministeriön taloudellisella tuella myös työvoimatoimistoihin. Vaikka DVD oli suunnattu ammatin valintaa suunnitteleville, se sopi hyvin myös sairaanhoitajaopiskelijoille. Opiskelijoille tehtiin myös oma Sairaanhoitajaksi! -opiskelijalehti 2006. Siitä otettiin 12 000 kappaleen painos, joka jaettiin kaikille opiskelijajäsenille Sairaanhoitajalehden mukana ja sitä jaettiin erilaisissa opiskelijatapahtumissa.

Vuonna 2009 käynnistettiin kaksivuotinen opiskelijatyön kehittämishanke, johon palkattiin määräaikainen työntekijä. Hankkeessa etsittiin monipuolisia tapoja kohdata opiskelijoita ja ottaa heidät mukaan liiton toimintaan. Silloin perustettiin opiskelijoista koostuva viisihenkinen työryhmä, Opiskelijafoorumi. Ryhmän jäsenet ideoivat ja arvioivat erityisesti opiskelijoille tarkoitettuja palveluja. Ryhmä oli Sairaanhoitajapäivillä ja Studia-messuilla vapaaehtoistoimitsijoina. Hankkeessa tuotettiin esittelymateriaalia ja tehtiin oppilaitos- sekä alueyhdistysvierailuja.

2009 käynnistyi verkkosivuille blogi tyyppinen Opiskelijan Nettipäiväkirja, jossa opiskelijat esittelivät ulkomailla tehtyjä kliinisiä työharjoittelujaksoja ja kertoivat kokemuksistaan siellä. Opiskelijoiden matkapäiväkirjoista saatiin vuosien aikana lukea ja katsella kuvia mm. Namibian, Kiinan, Etelä-Afrikan, Nepalin ja Ruotsin työharjoittelujaksoilta.

Vuonna 2010 liiton opiskelijajäsenmäärä kasvoi. Saman vuoden jäsentutkimuksen mukaan liiton opiskelijatyö sitoutti opiskelijat ammattiin ja liiton jäsenyyteen. Vuonna 2011 opiskelijatyön malli vakinaistettiin, mutta siihen suunniteltuja toimintoja supistettiin talouden vakauttamisen vuoksi.

Opiskelijayhdistys Samokin edustaja oli mukana valtuuston kokouksessa 2012. Puheenvuorossaan hän esitteli opiskelun haasteita ja Sairaanhoitajaliiton toivottiin kannustavan opiskelijoita yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tukea toivottiin myös koulutusrakenteen kehittämiseen ja harjoittelukäytänteiden yhtenäistämiseen sekä opiskelijoiden ammattiylpeyden kasvattamiseen. Liiton toivottiin esittävän myös opettajille työelämäjaksoa, opiskelijaterveydenhuollon parantamista Ylioppilaiden terveydenhuolto säätiön, YTHS:n kanssa sekä jatkossa antamalla opiskelijoille edustajan paikka Sairaanhoitajaliiton valtuustossa.

Jäsentuotteet lisäsivät yhteisöllisyyttä ja liiton näkyvyyttä

Jäsentuotteilla Sairaanhoitajaliitto vahvisti jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja lisäsi liiton näkyvyyttä. Vuonna 2009 jäsentuotevalikoimaa laajennettiin uusilla, laadukkailla ja persoonallisilla tuotteilla, joiden suunnittelussa painotettiin kotimaisuutta ja kestävää kehitystä. Merkittävänä uutuutena Globe Hope valmisti tuotteita kierrätetyistä sairaalatekstiileistä, tuoden ekologisuuden osaksi liiton näkyvyyttä. Samana vuonna otettiin käyttöön liiton oma kangaskuosi "Elämänlanka", jonka suunnitteli tekstiilitaiteilija Miira Zukale. Kuosin teemaa hyödynnettiin seuraavina vuosina monipuolisesti erilaisissa somistuksissa ja visuaalisessa ilmeessä.

Jäsentuotteita esiteltiin ja tilattiin liiton verkkosivujen kautta. Tilauksien toimituksesta huolehti ulkopuolinen toimittaja. Verkkokauppaa kehitettiin asiakasystävällisemmäksi, ja jäseniltä saadut palautteet ja ideat auttoivat tuotevalikoiman suunnittelussa. Toiveita vaatteiden lisäämisestä valikoimaan tuli usein, mutta palautusten aiheuttamat lisäkulut sekä työmäärä muodostuivat esteeksi. Tästä huolimatta verkkokauppa toimi tärkeänä välineenä jäsentuotteiden tarjoamisessa ja liiton brändin vahvistamisessa.

Taloudellisista syistä tehtiin iso organisaatiomuutos vuonna 2010

2000-luvun alussa veroviranomaiset olivat ilmoittaneet ottavansa yleishyödylliset yhteisöt erityiseen seurantaan tulevina vuosina. Sairaanhoitajaliiton vuonna 2006 Bonito Oy:lta tilaama asiantuntijaselvitys osoitti, että osa liiton toiminnasta (esim. koulutukset, julkaisut, näyttelyprovisiot) täyttävät liiketoiminnan tunnusmerkit, joten yleishyödyllinen status oli vaarassa. Päätettiin perustaa liiton omistama osakeyhtiö, jonka avulla voitiin jatkossakin varmistaa liiton yleishyödyllisyys, jos liiton palvelutarjonta monipuolistuisi ja saisi liiketoiminnan tunnusmerkkejä. Sairaanhoitajaliitto perusti 2009 oman koulutus- ja kustannusyhtiö Fioca Oy:n, jonka koko osakekanta ja äänivalta olivat Sairaanhoitajaliiton omistuksessa. Omistajaohjaus dokumentilla varmistettiin, että yhtiön tavoitteet ovat samat kuin Sairaanhoitajaliiton. Panu Pikkusaari palkattiin yhtiön toimitusjohtajaksi elokuussa 2009 käynnistämään yhtiön toiminta. Vuoden 2010 alussa yhtiöön siirrettiin liiketoimintakaupalla liiton koulutus- ja julkaisutoiminnot. Kaupan yhteydessä Sairaanhoitajaliiton kuusi työntekijää siirtyivät Fioca Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä.

Yhtiön toiminnan käynnistäminen aiheutti odotettua enemmän työtä Sairaanhoitajaliitossakin ja vaikutti näin muuhun liiton toimintaan. Fiocan talous ja viestintä hoidettiin liiton kautta ja järjestötiimi tarjosi asiantuntemustaan Fiocan Oy:lle. Yhtiöittämisen jälkeen koulutukset ja kirjat voitiin myydä jäsenille edullisempaan hintaan kuin ei-jäsenille. Liitto osti Fioca Oy:ltä Sairaanhoitajalehden ja sen näköislehden tuottamisen verkkoon jäsensivuille. Organisaatiomuutoksen jälkeen Sairaanhoitajaliittoon kuuluivat Sairaanhoitajaliitto ry ja Fioca Oy sekä tiivis yhteistyö Hoitotyön tutkimussäätiön Hotuksen kanssa. Liiton puheenjohtaja oli sekä yhtiön että säätiön hallitusten puheenjohtajana. Kaikilla kolmella toimijalla oli toimitilat Sairaanhoitajaliiton tiloissa Itä-Pasilassa, jota varten liiton toimiston toimitilat Asemamiehenkatu 2:ssa uusittiin vuoden 2010 aikana. Vuonna 2012 toimistolla tehtiin saneerauskorjaus.

Henkilöstö 2006–2015

Vuonna 2006 liiton palveluksessa oli puheenjohtaja ja 12 työntekijää sekä 3 projektityöntekijää. Henkilöstön viestintätaitoja kehitettiin koulutuksilla, jotka keskittyivät puhelin- ja sähköpostiviestintään sekä median kohtaamiseen ja haastatteluihin. Vuonna 2007 liitto palkkasi talouspäällikön hoitamaan talousasioita ja valmistelemaan osakeyhtiön perustamista. Vuonna 2008 tietotekniikan kehitys vaati panostuksia sekä tietoliikenneverkkojen ylläpitoon että henkilöstön osaamiseen. Työasemat ja näytöt uusittiin ja henkilöstö koulutettiin uusien järjestelmien käyttöön. Fioca Oy:n perustaminen johti henkilöstöjärjestelyihin 2010, kun kuusi työntekijää siirtyi liitosta yhtiöön vanhoina työntekijöinä. Vuonna 2013 palkattiin Pohjoisten alueyhdistysten järjestötoiminnan projektityöntekijä ja Sairaanhoitajaliiton vapaaehtoistoiminnan kehittämisprojekti käynnistyi. Vuonna 2015 markkinointi- ja viestintäjohtajan irtisanouduttua hänen tilalleen ei palkattu uutta henkilöä. Sen jälkeen liitossa työskenteli puheenjohtajan lisäksi 9 työntekijää.

Taloudellinen tilanne kaudella 2005-2015

Vuosien 2006 ja 2007 tilinpäätökset olivat alijäämäisiä. Sijoitustuottoja kertyi, mutta rahastoihin siirrettävää oli vähemmän kuin aiemmin. Vuonna 2007 kulut kasvoivat, mm. Tehyn työehtoneuvottelujen tukitoimien takia. Punkaharjun lomaosakkeet myytiin 2007 ja niistä saatu tuotto jaettiin tasasuuruisina erinä alueyhdistyksille. Jokainen alueyhdistys sai käyttää rahan parhaaksi katsomallaan tavalla jäseniensä hyödyksi. USA:sta 2008 alkanut pörssiromahdus johti nopeasti maailmanlaajuiseen tilanteeseen, joka aiheutti suuria muutoksia koko finanssisektori alaan ja osakemarkkinoihin sekä sijoitustoimintaan. Liiton kassavirtaan tämä ei kuitenkaan vaikuttanut.

Fioca Oy:n perustamisen jälkeen liiton tuotot muodostuivat jäsenmaksuista, Tehyn maksamasta jäsenmaksupalautteista, liiton sisäisestä palvelumyynnistä ja sijoitustuotoista. Tehy alensi jäsentensä jäsenmaksuprosenttiavuonna 2010. Samalla pieneni yhteistyöjärjestöille maksettava jäsenmaksupalaute. Fioca Oy vastasi enenevässä määrin omasta viestinnästään ja liitolle tuloutettu korvaus viestinnän tukipalvelusta pieneni. Alkuvuodesta 2011 todettiin, että maailmanlaajuinen talouden epävakaus ja Euroopan alueen rahoituskriisi olivat vaikuttamassa liiton laskennalliseen sijoitustoimintaa. Sen lisäksi arvioitiin, että liiton jäsenmaksukertymän kasvu jää toteutumatta. Vuoden 2011 aikana käynnistyivät Sairaanhoitajaliiton hallituksen talouden vakauttamistoimet. Toiminnot keskittyivät jäsenhankintaan ja kuluja karsittiin, mm. opiskelijatyötä supistettiin ja asiantuntijaryhmien toiminta lopetettiin. Koska Suomen talouden tila pysyi heikkona edelleen vuonna 2012, liiton sijoitusstrategiaa uudistettiin. Alijäämäiset tilinpäätökset vuosien 2011–2015 aikana selittyivät sillä, että merkittävä osuus liiton varainhankinnasta oli siirtynyt liiton yhtiön, Fioca Oy:n toiminnaksi. Liiton kuluja lisäsivät vuoden aikana erityisesti matkustuskustannusten hintojen yllättävät vaihtelut. Sijoitustoiminnan tuotot vaihtelivat vuosittain. Talouden alijäämään reagoitiin mm. korottamalla hieman jäsenmaksuja ja liiton toiminnan ja talouden vakauttaminen jatkui edelleen.

Sairaanhoitajaliitto omisti kaksi kiinteistöä. Vuonna 1967 liitto oli ostanut osakekiinteistön TVK:n toimitalosta Töölöntullinkadulla liiton toimistotilaksi. Tehyn perustamisen jälkeen Sairaanhoitajaliiton toimisto siirtyi Tehyn tiloihin ja Töölöntullinkadun huoneisto vuokrattiin ulkopuoliselle. Vuonna 2005 liiton toimisto muutti omistamaansa kiinteistöön Asemamiehenkatu 2:een Itä-Pasilassa. Vuonna 2015 todettiin, että kiinteistöjen arvo oli vuosien kuluessa alentunut ja Töölöntullinkadun kiinteistön myyntisuunnitelmat käynnistyivät.

Oman taloushallintonsa lisäksi liitto hoiti myös kahden säätiön (Hoitotyön tutkimussäätiö ja Sairaanhoitajien koulutussäätiö) taloushallintoa.

Vuoden 2015 Sairaanhoitajapäivillä juhlistettiin liiton 90-vuotispääjuhlaa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli päivien avajaisissa juhlavieraana ja avaamassa vuoden päätapahtuman. Päiville osallistui 5500 ammattilaista, joita ilahdutti mm. juhlakavalkaadi, jossa esiteltiin sairaanhoitajien työpukuja vuosikymmenten ajalta. Sivun lopussa on Youtube video, josta pääsee katsomaan juhlakavalkaadin. Päivien yhteydessä järjestettiin myös erillinen iltajuhla, johon osallistui iso joukko juhlijoita eri puolilta Suomea. Sivun lopussa on myös video puheenjohtaja Merja Meraston juhlapuheesta Sairaanhoitajapäivien avajaisissa 2015. Puheessaan hän käy läpi mm. Sairaanhoitajaliiton historiaa.

Puheenjohtajat ja ylimmät päättäjät

Kaudella 2005–2016 Sairaanhoitajaliitolla oli useita puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia. Katriina Laaksonen oli puheenjohtajana 2010 saakka, Merja Merasto 2010–2016 ja Nina Hahtela vuodesta 2016 alkaen. Varapuheenjohtajana oli Anna-Liisa Pulliainen 2006 asti, Marianne Sipilä 2006–2016 ja Heli Naukkarisen kausi alkoi 2016.

Kun Katriina Laaksonen ilmoitti, ettei enää jatka puheenjohtajana, käynnistettiin puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan moderni vaalikampanja, johon kuului tehtäväalueiden esittely Sairaanhoitajalehdessä, vaalipaneeli ja Youtube-kanavalla videoitu vaalitentti. Valtuuston syyskokouksessa 2010 valittiin liiton uudeksi puheenjohtajaksi Merja Merasto ja varapuheenjohtajaksi Marianne Sipilä. Liiton kunniapuheenjohtaja Toini Nousiainen menehtyi vuonna 2010. Seuraavana vuonna liiton uudeksi kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin liiton aiempi puheenjohtaja Aila Jokinen. Liiton sääntöjen mukaan kerrallaan voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja.

Vuonna 2014 valittiin jatkokaudelle vuoteen 2018 saakka puheenjohtaja Merja Merasto ja varapuheenjohtaja Marianne Sipilä. Vuoden 2015 alussa aloittaneen valtuuston perehdyttämisseminaari pidettiin helmikuussa ja myöhemmin keväällä valtuustolle järjestettiin ylimääräinen työpaja Sairaanhoitajaliiton tulevaisuusstrategian käynnistämiseksi. Syysvaltuustossa 2015 Oulussa esiteltiin toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2016, jonka pohjana oli hallituksen käymä lähetekeskustelu ja strategiatyö, johon oli saatu palautetta alueyhdistyksiltä ja jäseniltä. Suunnitelmaan kuului, että päättävien elinten kokousvalmisteluissa ennakoidaan toimintaympäristön muutoksia ja tuodaan näyttöön perustuvaa asiantuntijamateriaalia päätöksenteon tueksi. Strategiatyöstä järjestettiin hallitukselle ja valtuustolle useita tapaamisia ja keskustelutilaisuuksia loppuvuoden 2015 ja alkuvuoden 2016 aikana. Hallitus esitti vaihtoehtoina liiton silloisen toiminnan jatkamisen tai muuttumisen työmarkkinajärjestöksi. Työmarkkinajärjestöksi muuttuminen tarkoitti täydellistä muutosta liiton toiminnassa ja koko järjestökentässä. Päätös asiaan tuli valtuuston kokouksessa kesällä 2016, kun Sairaanhoitajaliiton valtuusto totesi, että hallituksen edistämää lähetekeskustelua eikä selvitys- ja valmistelutyötä liiton muuttamisesta työmarkkinajärjestöksi enää jatketa. Valtuusto päätti, että liitto jatkaa Tehy ry:n yhteistyöjäsenenä. Valtuusto hyväksyi myös kokouksessa esitetyn ponsiesityksen, jossa valtuusto velvoitti liiton hallituksen kehittämään yhteistyötä Tehyn kanssa, niin että löydetään molempien vahvuudet jäsenten palvelemiseksi. Taloussuunnitelma vuodelle 2015 oli suunniteltu alijäämäiseksi, mutta lopullinen tilinpäätöksen alijäämä oli suunnitelmaakin suurempi.

Valtuuston ja hallituksen erilaisten järjestön tulevaisuusnäkemysten vuoksi järjestettiin pikaisesti valtuuston ylimääräinen kokous. Sen äänestyspäätös oli, että puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja koko hallitus oli menettänyt valtuuston luottamuksen ja se erotti nämä toimijat luottamustehtävistään välittömästi. Ylimääräinen kokous valitsi väliaikaiseksi puheenjohtajaksi Nina Hahtelan, varapuheenjohtajaksi Heli Naukkarisen ja jäsenet ja varajäsenet hallitukseen syksyllä pidettävään valtuuston kokoukseen saakka. Syksyn 2016 valtuustonkokous jatkoi aiemmin kesällä valittujen luottamushenkilöiden kauden jatkumisen v. 2018 valtuuston kokoukseen saakka.

Lisää tietoa:

Katso ICN APNN 2014 sivut

Katso puheenjohtaja Katriina Laaksosen haastattelu syksyllä 2023. Kesto noin 10 min.

Katso puheenjohtaja Merja Meraston juhlapuhe Sairaanhoitajapäivien avajaisissa 2015. Puheessaan hän käy läpi mm. Sairaanhoitajaliiton historiaa. Videon kesto n. 20 min.

Katso Sairaanhoitajapäivien 2015 avajaisten juhlakavalkaadi, jossa esiteltiin sairaanhoitajien työpukuja vuosikymmenten ajalta. Kesto n. 10 min.

************************************************************************************************************************************************************************************

Näyttelyyn sisällöt:

Suomen Sairaanhoitajat 100 vuotta * 1925–1935 Oman ammattiliiton perustaminen * 1936–1939 Eteenpäin * 1939–1945 Sotien vuodet * 1945–1955 Jälleenrakentaminen * 1956–1965 Palkkaneuvotteluja * 1966–1979 Vahva ammattiliitto * 1980–1986 Tehyn perustaminen ja uuden alku * 1986-1994 Hoitotyön kehittäminen * 1995-2005 Asiantuntijuus * 2006-2016 Vaikuttaminen * 2016-2025 Organisaatiouudistuksia * Suomen Sairaanhoitajat alueyhdistykset * Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtajat * Tietoa historianäyttelyn kokoamisesta *