Etusivulle
Hae

Toimihenkilöliikkeen museo

Tämä museo on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita

  • Suomalaisen työelämän historiasta
  • Toimihenkilöiden järjestäytymisestä
  • Järjestäytymisen merkityksestä asiantuntijatyössä

Hakuun

Tämä museo on perustettu vuonna 2019 ja täydennämme sisältöjä edelleen. Otamme mielellämme vastaan palautetta ja sisältöehdotuksia.

Etsi valokuvia

Keskusjärjestöt

Toimihenkilöalojen liitot kuuluvat tällä hetkellä kahteen keskusjärjestöön, jotka ovat nimeltään Akava ja STTK.

STTK perustettiin Helsingissä 29. lokakuuta 1946 nimellä Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto. Keskusjärjestö vaihtoi nimeä ja laajeni vuonna 1993, jolloin siihen liittyi useita lopettaneen keskusjärjestö TVK:n jäsenliittoja.

Akava perustettiin 14. joulukuuta 1950 nimellä Akateeminen Yhteistyövaltuuskunta. Nimi Akava rekisteröitiin vuonna 1954.

Kaikkien aikojen ensimmäinen toimihenkilöjärjestöjen yhteisjärjestö oli nimeltään Henkisen työn yhtymä ja se perustettiin vuonna 1922. Sen korvasi vuonna 1944 Henkisen Työn Keskusliitto HTK. Se vaihtoi vuonna 1956 nimeä ja siitä tuli Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK. TVK:n toiminta päättyi konkurssiin vuonna 1992, jonka jälkeen enin osa sen jäsenjärjestöistä liittyi STTK:n jäseniksi.

Kuvassa varhainen Virkamiesliiton jäsenhankintaesite Toimihenkilöarkiston kokoelmista. Virkamiehet ja eteenkin ylemmät virkamiehet olivat ensimmäisten joukossa Suomessa perustamassa ammatillisia edunvalvontajärjestöjä.

Artikkelit

Ajankohtaista

Uuden tutkimuksen aiheena Neuvotteluoikeuslakko

Dosentti Ilkka Levä Helsingin yliopistosta on tutkinut toimihenkilöaloilla tärkeää vuoden 1973 Neuvotteluoikeuslakkoa. Vertaisarvioitu artikkeli Menneisyyden henkien manausta? – neuvotteluoikeuslakko ay-keskusjärjestöjen haastajana 1973 ilmestyi syksyllä 2019 teoksessa Työväestö ja demokratia http://www.thpts.fi/julkaisut/

Artikkelista löytyy hyvä kuvaus siitä, millaisia reaktioita toimihenkilöiden lakkoon meno tuolloin aiheutti julkisessa sanassa.

Toimihenkilöliikkeen museon ylläpitäjät

Toimihenkilöliikkeen museon ylläpitäjät ovat Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliitto TJS sekä Toimihenkilöarkisto.

TJS on Akavan ja STTK:n yhdessä ylläpitämä sivistysjärjestö. Se tekee kulttuuritoimintaa sekä ylläpitää TJS Opintokeskusta. TJS Opintokeskus on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka järjestää koulutuksia, tekee hankkeita, julkaisee oppimateriaalia sekä tukee akavalaista ja STTK:laista koulutustoimintaa.

Toimihenkilöarkisto on toimihenkilöjärjestöjen yhteinen keskusarkisto. Sitä ylläpitää Toimihenkilöarkistoyhdistys, jonka jäseniä ovat Akava ja STTK. Arkiston tarkoituksena on vastaanottaa, järjestää, luetteloida ja säilyttää toimihenkilöjärjestöjen ja niitä lähellä olevien yhteisöjen ja henkilöiden arkistoaineistoja sekä asettaa ne tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön. Arkisto tukee toiminnallaan taustayhteisöjään asiakirjahallinnan ja arkistotoimen kehittämisessä sekä edesauttaa toimihenkilöjärjestöihin kohdistuvaa tutkimusta.

Miksi perustimme Toimihenkilöliikkeen museon

Suomessa työelämä toimii monella tapaa onnistuneesti. Tavallinen työssä kävijä harvoin huomaa ihmetellä sitä, että on oikeutettu lomiin ja eläkkeisiin, että palkkakehitys on ennakoitavissa tai että vaikeille kysymyksille kuten sille, mikä muodostaa laillisen irtisanomisperusteen, on muodostettu omat ratkaisukäytännöt.

Hyvin monet työelämäkäytännöt Suomessa eivät perustu lakiin, vaan työntekijöiden ja työnantajien välisiin sopimuksiin. Tämä sopimusjärjestelmä on rakennettu pitkän ajan kuluessa ja sen muotoutumiseen ovat vaikuttaneet lukuisten erilaisten toimijoiden tahto ja teot.

Jotta ymmärtäisimme arvostaa sitä, mitä meillä nyt on, on tarpeen ymmärtää, millaista työmarkkinoiden toiminta oli ennen sopimusjärjestelmän kehittymistä. Lisäksi jotta osaisimme paremmin ennustaa, mihin suuntaan työelämä on nyt muuttumassa, on tarpeen tietää, miten nykyiseen tilanteeseen on tultu. Tämä museo on perustettu antamaan tietoa ja ymmärrystä siitä, miten toimihenkilöaloilla on tehty ammatillista edunvalvontaa.

Naiset arkistoon

Vain noin 25 % arkistojen henkilöarkistoista on naisten arkistoja. Naisten puuttuminen arkistoista vääristää kuvaa naisten aktiivisuudesta yhteiskunnallisina toimijoina ja vaikuttajina.

Viime vuosina on ilmestynyt mielenkiintoisia historiantutkimuksia, elämäkertoja ja historiallista fiktiota naisista ­– usein niin sanotuista unohdetuista naisista, jotka ovat olleet esimerkiksi aikansa merkittäviä ammatillisia tai yhdistysvaikuttajia.

Edellytys sille, että heidät on voitu nostaa esille unohduksesta, on että heistä ja heidän toiminnastaan on säilynyt tietoa ja aineistoja muun muassa arkistoihin.

Myös niin sanottujen tavallisten naisten aineistoja on tärkeä saada talteen arkistoihin. Ne valottavat esimerkiksi sitä, miltä yhteiskunta ja arkielämä ovat näyttäneet eri aikoina. Ne ovat myös tärkeää lähdeaineistoa arjen historian ja sosiaali- ja kulttuurihistorian tai vaikkapa paikallishistorian tutkimukselle. Myös sukututkijoille nämä aineistot voivat olla todellinen kultakaivos.

Yksityiset keskusarkistot (YKA) haluaakin lisätä ja kartuttaa naisten osuutta arkistojen kokoelmissa. Akavalaisen ja STTK:laisen ammattijärjestökentän aineistoja arkistoi Toimihenkilöarkisto, https://www.th-arkisto.fi/

Muutetaan tulevaisuuden kuva menneisyydestä - lisää naisia arkistojen kokoelmiin!

100 vuotta ensimmäisen keskusjärjestön perustamisesta

Ensimmäinen toimihenkilökeskusjärjestö, Henkisen Työn Yhtymä HTY, perustettiin 20.4.1922. Keskusjärjestöön liittyi monia ammattiliittoja, joiden työn jatkajat kuuluvat nyt joko Akavaan tai STTK:hon. Nimi Henkisen Työn Yhtymä HTY kiteytti keskusjärjestön perustamisajatuksen: myös henkistä työtä tekevät ovat työntekijöitä ja palkansaajaidentiteettiin kuuluu lupa ja oikeus pyrkiä vaikuttamaan palkkaan ja työehtoihin.

Juuri toimihenkilöiden kohdalla ajatus oikeudesta ajaa oman ammattiryhmän etuja otti koville niin palkansaajilla kuin työnantajillakin. Ammatilliseen järjestäytymiseen sisältyy ajatus työsuhteen epätasa-arvoisuudesta. Työnantajalla on paljon vahvempi neuvotteluasema kuin työntekijällä. Liittymällä yhteen, yhteiseksi järjestöksi jäsenten on mahdollista käyttää kaikkien järjestöön kuuluvien yhteen liittynyttä neuvotteluvoimaa isompien tavoitteiden ajamiseen.

1920-luvulla ajatus toimihenkilöammateissa toimivista epätasaveroisena neuvotteluosapuolena oli monelle vaikea sulattaa. Moni toimihenkilö mielellään näki itsensä erityistapauksena – suhteessa työväestöön. Ja moni työnantaja totesi ääneen, että koska työnantaja pitää toimihenkilöiden eduista jo valmiiksi erityisen hyvää huolta, näiden järjestäytymistä ei pitäisi edes sallia. Todellisuudessa yksittäisillä toimihenkilöliitoilla ja -yhdistyksillä oli tuolloin jo pitkä paikallisen neuvottelemisen historia takanaan. Sitä osaamista käytettiin hyväksi, kun ensimmäinen keskusjärjestö saatiin pystyyn.

Tutustu HTY:n tarinaan.

Toimihenkilöarkisto on tuonut digitaalisesti kaikkien kiinnostuneiden saataville HTY:n varhaiset asiakirjat:

Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista löytyy myös Aamulehden uutinen aiheesta.

Sivustohaku

Ohjeet hakuun

Syötä hakusanat hakukenttään. Haku ehdottaa heti joitakin sopivia kohteita, mutta voit myös suorittaa täyden haun, jolloin saatat saada lisää tuloksia.