Sairaanhoitajat 100 vuotta - vuodet 2016-2025

Koronapandemia alkoi 2019 Kiinasta ja laajeni heti alkuvuodesta 2020 maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Ympäri maailman terveydenhuolto ja talouselämä joutuivat ennennäkemättömään kriisiin. Sairaanhoitajaliitto oli huolissaan sairaanhoitajien työoloista ja jaksamisesta ja tuki sairaanhoitajia käytössä olevin keinoin. Liiton yhtiön ajautuminen konkurssiin 2020 oli seurausta lähikoulutusten järjestämisen vaikeuksista. Vuonna 2022 sääntömuutoksen yhteydessä järjestön nimeksi tuli Suomen Sairaanhoitajat ry. Alueyhdistysten valitsemat ylimmät päättäjät osallistuivat aktiivisesti järjestön toiminnan uudistamiseen. Kokouksissa oli esillä ennätysmäärä aloitteita, jotka johtivat mm. liiton toiminnan uudelleen muotoiluun ja johtamisjärjestelmän muutokseen, jossa puheenjohtajan rooli muuttui luottamustoimiseksi hallituksen puheenjohtajuudeksi ja toiminnanjohtaja aloitti työnsä 2022 syksyllä. Alueyhdistysten toimintaan tuli myös muutoksia. Kaksi alueyhdistystä lakkautui ja niiden jäsenistä suurin osa siirtyi järjestön henkilöjäseniksi. Sadan vuoden historian huipennus oli kesällä 2025, kun 7000 sairaanhoitajaa eri puolilta maailmaa osallistui Helsingin ICN2025 kongressiin.

Kausi 2016-2025

Tämä kauden tapahtumat on jaettu vuosiin 2016-2019 ja 2020-2025, koska vuoden 2020 aikana käynnistyi useita asioita, jotka tulivat vaikuttamaan Sairaanhoitajaliiton toimintaan poikkeuksellisen voimakkaasti.

Vuodet 2016-2020

Vaikuttamistyö

Sairaanhoitajaliitto jatkoi tiivistä yhteydenpitoa poliittisiin päättäjiin, viranomaisiin ja terveysalan johtaviin asiantuntijoihin. Liitto antoi vuosittain useita lausuntoja keskeisistä lakihankkeista. Ministereiden ja kansanedustajien tapaamisilla pyrittiin vaikuttamaan terveydenhuollon merkittäviin uudistuksiin, kuten valinnanvapauteen, palveluiden laatusuosituksiin ja palliatiiviseen hoitoon. Vuonna 2016 julkaistiin Hoitotyön vuosikirja ”Teknologia hoitotyössä” ja Sairaanhoitajien työolobarometri. Liitto osallistui näkyvästi mm. Porin SuomiAreenaan järjestämällä mediatapaamisia ja infotilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Näyttelyalueella omalla ständillä tavattiin satoja kävijöitä.

Suomen sosiaali ja terveysalan eli Sote-uudistuksen valmistelun tueksi perustettiin liittoon yhteiskunnallisen vaikuttamisen työryhmä. Vuonna 2016 järjestettiin monipuolisia seminaareja, kuten alueyhdistysten laivaseminaari, vaikuttajaseminaari, vuosittainen Syysseminaari sekä Aamuvuoro-asiantuntijasarja ajankohtaisista teemoista.

Vuoden 2017 Sairaanhoitajapäivät saivat paljon julkisuutta erityisesti paneelikeskustelun ansiosta. Paneelissa oli keskustelemassa kolme ministeriä ja viisi kansanedustajaa eri puolueista, joita Ylen toimittaja Tiina Merikanto haastoi ajankohtaisista asioista esim. Sote-uudistuksesta, sairaanhoitajien koulutuksesta ja palkoista. Vuosi 2019 oli Sairaanhoitajaliitossa nimetty perusterveydenhuollon teemavuosi. Sairaanhoitajapäivien paneeli ja perusterveydenhuollon päättäjäseminaari liittyivät vuoden teemaan.

Kansainvälisinä sairaanhoitaja päivinä vuosina 2017 ja 2018 liitto järjesti kansanedustajille mahdollisuuden tutustua sairaanhoitajien työhön heidän työpaikoillaan. Vuonna 2017 mahdollisuuden käytti hyväkseen 20 kansanedustajaa. He tutustuivat oman vaalipiirinsä alueen hoitolaitoksiin ja alueyhdistykset vastasivat vierailujen käytännön järjestelyistä. Vuonna 2018 vierailijoita oli edelleen muutamalla työpaikalla.

Vuoden 2019 Sairaanhoitajaliiton eduskuntavaali kampanjassa tuotiin esiin uhkaava sairaanhoitajapula. Liitossa oli laadittu ns. ratkaisukortti, jossa oli Sairaanhoitajaliiton ratkaisuehdotukset osaajapulan estämiseksi. Ratkaisukortteja jaettiin tuhansittain eri tilaisuuksissa. Niitä vietiin mm. eri puolueiden edustajille. Saattohoidosta järjestettiin yhteiskampanja Superin, Tehyn, Lääkäriliiton ja Tajan kanssa. Kampanja sai mediahuomiota ja näkyi paljon somessa.

Asiantuntijatyö

Sairaanhoitajaliiton asiantuntijatoiminnassa mukana olleet ryhmät ja henkilöt tuottivat tietoa Sairaanhoitajaliiton yhteiskunnallisen vaikuttamistyön ja päätöksenteon tueksi sekä toiminnan kehittämiseksi. Toiminnalla tuotiin esiin sairaanhoitajakunnan ja yksittäisten sairaanhoitajien asiantuntijuutta. Vuosien aikana toimi useita asiantuntijaryhmiä esim. päihdehoitotyö, mielenterveyshoitotyö, hoitotyön laatu ja turvallisuus, varhainen vuorovaikutus, gerontologinen hoitotyö ja APN asiantuntijaryhmä. Vuoden 2016 aikana julkaistiin kaksi merkittävää asiantuntijaryhmien tuottamaa raporttia: Sairaanhoitajaliiton eHealth strategia 2015-2020, jonka oli laatinut eHealth-asiantuntijaryhmä sekä APN-asiantuntijaryhmän raportti sairaanhoitajan kliinisestä urapolusta ja laajavastuisista työnkuvista. Mielenterveyshoitotyön ja varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntijaryhmät pitivät yhteissession Sairaanhoitajapäivillä. Somealustan käyttöä kokeiltiin 2019 kahdella erikoisalalla, joille perustettiin suljetut Facebook-ryhmät: Gerontologinen hoitotyö ja Mielenterveys- ja päihdehoitotyö. Ryhmiin liittyi satoja jäseniä, jotka julkaisivat ja kommentoivat toistensa tekstejä.

Sairaanhoitajaliiton eri asiantuntijaryhmät yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa kokosivat ja kehittivät sairaanhoitajan käytännön työn avuksi paljon tietoa sisältäviä helppokäyttöisiä ammatillisia työkaluja. Laminoituina kortteina julkaistiin esim. NEWS-, PEWS-, cABCDE- ja ISBAR-kortit.

Yhteistyö

Vuonna 2016 Tehyn uusi jäsenrekisterisovellus ”Kilta” otettiin Sairaanhoitajaliiton käyttöön. Se helpotti jäsentietojen käsittelyä ja päivittämistä sekä raporttien laatimista. Alueyhdistysten puheenjohtajat saivat katseluoikeuden oman yhdistyksensä jäsenten tietoihin.

Sairaanhoitajaliitto osallistui 2017 Tehyn, Fiocan, Mediuutisten ja Hyvä kuolema -hankkeen koulutustilaisuuksiin, joissa tavattiin n. 1500 sairaanhoitajaa.

Alueyhdistyksen aktiivitoimijoille järjestettiin vuosittain koulutuksia mm. puheenjohtajille, viestintävastaaville ja opiskelijatoimijoille. Opiskelijatoimijoiden koulutuksia järjestettiin myös yhteistyössä Tehyn kanssa. Aktiivitoimijoita varten julkaistiin perehdytysopas 2019. Sairaanhoitajaliitto osallistui 2019 vuoden aikana mm. seuraavien yhteistyökumppaneiden tilaisuuksiin Hotus, Fioca, SHKS, Naisjärjestöjen Keskusliitto, THL, STM, HTTS, Horatio ja ENDA.

Sairaanhoitajaliitto oli mukana Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen koordinoimassa Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus 2 - SUVAKE -hankkeessa. Sen tarkoituksena oli kehittää tutkimustietoon perustuva, luotettava, objektiivinen ja kustannustehokas valtakunnallisesti käyttöön otettava valintakoemenetelmä. Hankkeessa olivat mukana ammattikorkeakoulut Saimia, SAMK, SeAMK ja TAMK.

Tehy yhteistyössä käynnistyi 2017 Molempi Parempi -kampanja.

Kampanjaan kuului Molempi Parempi -kiertue eri puolille Suomea, jossa tavattiin molempien järjestöjen jäseniä. Vuoden 2017 Sairaanhoitajapäivien näyttelyosastolla oli Tehyn ja Sairaanhoitajaliiton yhteistoimin toteuttama yhteinen ja vierekkäinen Molempi Parempi -näyttelyosasto.

Vuonna 2017 Sairaanhoitaja liitto yhteistyössä Tehyn kanssa, järjestivät myös Yksityisten alojen sairaanhoitajien koulutuspäivät sekä erikoisalajärjestöjen seminaarin.

Vuonna 2019 käynnistyi Tehyn ja yhteistyöjäsenjärjestöjen järjestörakennehanke. Sen tavoitteena oli tuottaa esitys siitä, millainen tulevaisuuden Tehyn ja yhteistyöjäsenjärjestöjen yhteinen järjestörakenne voisi olla. Hankkeen puheenjohtajana toimi Tehyn ensimmäinen varapuheenjohtaja Anna-Leena Brax. Sairaanhoitajaliittoa edustamassa tässä hankkeessa olivat puheenjohtaja Nina Hahtela ja varapuheenjohtaja Nina Hynninen.

SHKS vuosittaisessa Vuoden Venny palkinnonjako, Venny-gaalassa Sairaanhoitajaliitto oli mukana käytännön järjestelyissä.

Terhokodin kanssa tehtiin yhteistyötä 2016–2018, järjestämällä saattohoitokoulutuskiertue, joka liittyi Terhokodin ”Hyvä kuolema -hankkeeseen”. Maksuttomia koulutuksia järjestettiin eri puolilla Suomea ja jokaisessa oli noin 80 osallistujaa. Koko Terhokodin henkilökunta sai vuonna 2018 Ihmisen parhaaksi -palkinnon.

Kumppanuusyhteistyötä tehtiin Omaishoitajaliiton kanssa vuosina 2016–2017. Alueyhdistyksistä Varsinais-Suomi, Satakunta ja Kainuu olivat mukana mentoritoiminnassa, jossa vapaaehtoiset eläkkeellä olevat sairaanhoitajat olivat tukemassa omaishoitajien jaksamista. Varsinais-Suomessa ja Kainuussa toiminta jatkui alueyhdistyksen omana toimintana vielä senkin jälkeen, kun liittojen virallinen yhteistyö päättyi 2017.

Uutta jäsenille

Vuonna 2016 otettiin Sairaanhoitajaliitossa käyttöön maksuttomat webinaarit. Aluksi niitä oli vuosittain vain muutamia, mutta järjestelmän tultua tutuksi niiden määrä ja suosio kasvoivat. Vuonna 2018 Tutkiva hoitotyö -lehti muuttui jäsenille maksuttomaksi. Se julkaistiin vain digitaalisena versiona ja samalla Tutkiva hoitotyö -näköislehden arkisto tuli saatavaksi vuodesta 2013 alkaen. Uusia ammatillisia työkalujen suunnitteltiin ja julkaistiin.

Opiskelijat olivat vuoden 2018 Sairaanhoitajaliiton toiminnan painopisteenä. Syksyllä 2018 järjestettiin opiskelijoita kiinnostanut Pakulla pihaan! -kiertue yhteensä 13 AMK:n kampukselle. Opiskelijafoorumin jäsen Tiina Molkoselkä oli Sairaanhoitajaliiton esittelijänä mukana kaikilla pakun pysähdyspaikoilla. Kiertueella liittyi yli 1000 opiskelijaa jäseneksi.

Vuonna 2016 -18 aikana muutettiin Sairaanhoitajaliiton rahastojen sääntöjä, apurahojen jakamisen periaatteita ja kriteerejä vastaamaan nykytilannetta. Opinto- ja käyttörahastot purettiin ja niiden pääomat siirrettiin taseen alijäämään. Vuonna 2018 Sairaanhoitajaliitolla oli kolme sidottua ja yksi vapaa rahasto, joista jaettiin apurahoja rahastojen sääntöjen mukaisesti. Lisäksi liitolle tuli mahdollisuus myöntää apurahoja vapaasta pääomasta. Apurahoja jaettiin aiempaan tapaan vuosittain useita kymmeniä tuhansia.

Viestintä

Sairaanhoitaja-lehden lukijatutkimuksessa 2018 lukijoiden kokonaistyytyväisyys oli 96 %. Lehdellä oli vahva ja vakiintunut asema tärkeänä alan tietolähteenä. Sairaanhoitajat.fi verkkosivut käyttäjäpalautteen seurauksena sivut uudistettiin 2020. Sivujen sisältö kirjoitettiin uusiksi jäsenten tarpeita ajatellen. Kaikki turha karsittiin pois ja sivuista haluttiin selkeämmät ja helppokäyttöisemmät.

Kansainvälinen toiminta

Sairaanhoitajaliiton edustajat osallistuivat kaikkiin pohjoismaalaisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen sääntömääräisiin kokouksiin.

Talous

Vuonna 2016 päivitettiin liiton talous- ja hallintosääntö. Vuonna 2016 sijoitustoiminnassa saavutettiin hyvä tulos ja tilikausi oli ylijäämäinen. Liiton yhtiö Fioca muutti liiton omistamaan Töölöntullin toimitilaan vuokralaiseksi. Liiton toimintakulut pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna. 2016 varainhankintaan kuuluneet jäsenmaksutuotot ja TEHY-palaute pienenivät ja vastaavasti alueyhdistyspalautteita maksettiin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Liiton omistama Töölöntullinkadun osakehuoneisto, jossa Fioca oli vuokralaisena, oli laitettu myyntiin jo vuonna 2017. Hitaan myyntiprosessin jälkeen se lopulta myytiin vuoden 2020 alussa.

Järjestön hallinto ja rakenneuudistus
Nina Hahtela jatkoi liiton puheenjohtajana vuoden 2022 loppuun. Varapuheenjohtajana oli Heli Naukkarinen 2018 loppuun ja Nina Hynninen 2019-2022. Hallituksen jäsenet 2019-2022: Heli Vesaranta, Saija Aarni, Jaana Kotila, Anne Heikkilä, Elise Inberg, Arja Korhonen, Anne Lindgren.

Valtuuston puheenjohtajaksi vuosiksi 2019-2023 valittiin Terhi Reunama Uudenmaan sairaanhoitajista ja varapuheenjohtajaksi Minna Peltomaa Pohjois-Hämeen sairaanhoitajista.

Alueyhdistykset olivat aktiivisia ja tekivät valtuustolle aloitteita muun muassa pohdittaessa jäsenten roolia, jäsenetujen kehittämistä, jäsenmaksujen määrittämistä, verkkokoulutuksen ja opiskelijatoiminnan kehittämistä ja liiton koko toiminnan uudistamista. Kolmen alueyhdistyksen aloitteen pohjalta liitto käynnisti 2018 laajan toiminnan ja hallinnon uudistusprosessin, jossa hyödynnettiin palvelumuotoilua. Tehdyssä aloitteessa esitettiin Sairaanhoitajaliiton puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan tehtävien erottamista toisistaan toiminnan johtamisessa.

Liiton toiminnan uudelleenmuotoilua alkoi edistämään hallituksen nimeämä työryhmä yhdessä ulkopuolisen palvelumuotoilun asiantuntijan avulla. Yhteistyössä syntynyt ehdotus palvelumuotoilun toteutus- ja rahoitussuunnitelmasta hyväksyttiin syysvaltuustossa 2019. Ehdotus kattoi keskustoimiston palveluiden, alueellisen toiminnan ja erikoisalayhteistyön arvioinnit. Kyseessä oli liiton rakenneuudistus, johon liittyi myös hallinnon ja henkilöstön toimenkuvien tarkastelu.

Vuonna 2019 päätettiin siirtää Fioca Oy:n lehtiliiketoiminta liitolle vuoden 2020 alusta yhteistyön tiivistämiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi. Sairaanhoitajaliiton viestintä vahvistui kahden Sairaanhoitajalehden toimitukseen osallistuneen henkilön siirtyessä liiton henkilöstöön.

WHO julisti vuoden 2020 sairaanhoitajien ja kätilöiden juhlavuodeksi. Sairaanhoitajalehdessä 1/2020 julkaistiin Tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdys liiton ja lehden täyttäessä 95 vuotta. Tervehdyksessään Niinistö kiitti sairaanhoitajia ja kätilöitä arvokkaasta työstä potilaiden korkealaatuisen ja hyvän hoidon varmistamisessa ja työskentelystä lähellä potilasta ja potilaan rinnalla hoidon kaikissa vaiheissa.

Kokemuksia koronapandemiasta

Koronapandemia saavutti Suomen vuoden 2020 alussa. Keväällä 2020 taudin rajuus yllätti. Se sairastutti tuhansia ja aiheutti satoja kuolemia. Vakavasti sairastuneet tarvitsivat tehohoitoa ja tehohoitopaikkojen riittävyys sekä terveydenhuollon kestokyky olivat koetuksella. Lainsäädännöllä Suomi käytännössä suljettiin ja kaikenlaisia kokoontumisia rajoitettiin.

Sairaanhoitajille virus ja sen rajoitustoimet aiheuttivat paljon haittoja sekä yksityiseen että työelämään. Sairaaloiden työntekijät, sairaanhoitajat eturintamassa olivat hoitamassa sairastuneita ja pelastamassa ihmishenkiä. He olivat samalla itse alttiina sairastumiselle, jossa käsihygienia ja suojavälineet olivat aluksi ainoa keino välttää sairastuminen. Suojavarusteiden luotettavuudesta ja riittävyydestäkin tuli huolta. Sairaanhoitajaliitto seurasi tarkkaan tapahtumia ja halusi selvittää miten sairaanhoitajat kokivat koronan vaikutukset työhön.

Liitto teki kyselyn sairaanhoitajille, johon nimettömästi vastasi yli 700 sairaanhoitajaa. Valtaisan suosion saanut kysely osoitti, että sairaanhoitajilla oli suuri tarve tuoda esiin kokemuksiaan. Pelko, ahdistus ja epävarmuus taudin leviämisestä oli suuri. Vastauksista kävi ilmi, että työtä tehtiin oman terveyden kustannuksella, koska suojavarusteita ei ollut riittävästi tai niiden tarvetta vähäteltiin. Koronasuojaksi työnantaja oli ehdottanut improvisoimaan suojavarusteita käytettävistä olevista materiaaleista ja jopa sadetakkeja.

Rokotteita koronavirusta vastaan kehitettiin ennen näkemättömällä nopeudella ja ensimmäiset rokotteet otettiin käyttöön jo vuoden 2020 lopulla. Rokotteista oli kuitenkin pulaa ja niiden antaminen oli tarkkaan säädeltyä. Sairaanhoitajat olivat jälleen suuressa roolissa massarokotusten käynnistyttyä. He rokottivat vapaaehtoisina oman työnsä ohessa ensimmäiseksi riskiryhmiä, joiden joukossa oli myös terveydenhuoltohenkilöstö.

Koska rokottajista oli pula, palkattiin myös eläkkeellä olevia sairaanhoitajia väliaikaiseen työhön. Vuonna 2021 Helsingin kaupungin sairaalatoimintojen opetushoitaja Sari Roos oli yksi vapaaehtoisista, joka ryhtyi oman työnsä ohella rokottajaksi. Rokotteita oli vain rajallisesti tarjolla, mutta hän oivalsi, miten koronarokotepullosta saa enemmän annoksia. Hänen ideansa levisi mediaan ja sitä kautta käytännöksi koko maahan. Sairaanhoitajaliiton hallitus huomioi Sari Roosin innovaation rahallisella tunnustuksella. Tämän sivun alaosasta löytyvästä linkistä voit lukea lisää Sari Roosin oivalluksesta

Kun vuosina 2020 ja 2021 koronapandemian vuoksi ryhmien kokoontumisia rajoitettiin tai ne kiellettiin kokonaan, 2020 Sairaanhoitajaliiton toimistolla siirryttiin etätyöhön ja luottamuselinten kokoukset pidettiin verkossa. Vuonna 2020 käynnistyi Sairaanhoitajaliiton kampanja ”Maailma ilman sairaanhoitajia. Ei kiitos”. Koronavuonna 2020 Sairaanhoitajan päivääkin vietettiin 12.5.2020 poikkeusoloissa.

Vuoden 2020 alussa laajentunut koronapandemia vaikeutti monen yrityksen toimintaa, eikä Sairaanhoitajaliiton koulutusyhtiö Fioca Oy ollut poikkeus. Yhtiön talous romahti, kun koronarajoitusten vuoksi ei voitu järjestää fyysisiä koulutuksia ja suurin tapahtuma Sairaanhoitajapäivät 2020 jouduttiin siirtämään seuraavaan vuoteen. Epävarman tilanteen jatkuessa syksyllä 2020 Fioca Oy haettiin konkurssiin. Koulutukset palautettiin osaksi liiton omaa toimintaa, ja niitä kehitettiin osana palvelumuotoiluprosessia. Suositut maksuttomat webinaarit jatkuivat, ja rinnalle tuotiin uutta koulutustarjontaa. Sairaanhoitajaliitto otti vastuulleen myös Sairaanhoitajapäivien järjestämisen. Koronarajoitusten jatkuessa syksyllä 2021 järjestettiin Virtuaaliset Sairaanhoitajapäivät verkkotapahtumana.

Sosiaalisen median merkitys kasvoi koronapandemian aikana. Yhteydenpito jäseniin hoitui usean kanavan kautta: Sairaanhoitajat.fi verkkosivut, Sairaanhoitaja -lehti, Uutiskirjeet, Facebook, Instagram, Twitter, Linkedin ja alueyhdistysten vastaavat somekanavat. Joka kuukausi lähetettyjen uutiskirjeiden lisäksi lähetettiin eri kohderyhmille suunnattuja viestejä.

Vuonna 2020 jaettiin tavanomaisten apurahojen lisäksi erillinen Korona-raha. Sairaanhoitajille jaettiin rahallisia koronatunnustuksia n. 40 000 € edestä. Tunnustuksen saajat valittiin kollegan tai lähijohtajan ehdotusten perusteella. Sairaanhoitajaliiton hallitus totesi: ”Sairaanhoitajakunta on koronapandemian aikana tehnyt aivan uskomattoman laadukasta työtä. Siksi myönnämme kaikille ehdotetuille hakukriteerit täyttäville jäsenillemme 150 euron koronatunnustuksen”.

Koronarajoitusten vuoksi kansainväliset tapaamiset järjestettiin verkkotapaamisina 2020-2022 aikana.

Koronapandemia alkoi viimein laantua ja koronarajoituksista päästiin vähitellen luopumaan kevään 2022 aikana. Virusta vastaan oli kehitetty useita rokotteita, itse virus oli muuntunut jo useita kertoja ja samalla heikentynyt kausi-influenssaksi. Pandemia kuitenkin aiheutti yhteiskunnassa paljon näkyviä lieveilmiöitä, jotka ovat vaikuttamassa edelleen vuonna 2025. Koko maailman ja Suomen talous ajautuivat kriisiin, töitä organisointiin uusilla tavoilla ja tiedon kulku sosiaalisen median alustoilla tuli entistä tärkeämmäksi.

Koronaviruspandemian vuodet aiheuttivat myös kriisin vaikuttaen negatiivisesti Sairaanhoitajaliiton jäsenkehitykseen. Jäsenkehitys oli jatkunut suhteellisen tasaisena noin vuoteen 2013, jonka jälkeen tapahtui muutaman vuoden ajan pientä laskua jäsenten kokonaismäärässä. Lasku tulkittiin silloin yleiseksi kiinnostumattomuudeksi järjestötoimintaa kohtaan. Asiaan reagoitiin ja erilaisin jäsenkampanjoin lähestyttiin jäsenistöä ja haluttiin pitää heidät mukana toiminnassa.

Uusia jäseniä tavoiteltiin erityisesti panostamalla vahvasti opiskelijatyöhön ja käyttämällä monia erilaisia markkinoinnin keinoja tavoittamaan työssä olevia sairaanhoitajia. Samaan aikaan otettiin käyttöön myös suosittelijamarkkinointi; jäsenenä oleva sairaanhoitaja sai palkkion, hankkiessaan uuden jäsenen. Tällä tavoin Sairaanhoitajiin liittyi muutamia kymmeniä jäseniä vuosittain.

Hyvistä keinoista huolimatta 2020-luvulla tapahtui kuitenkin dramaattinen muutos jäsenmäärissä. Vuoden 2020 alussa koronaviruksen aiheuttamat rajoitukset estivät tapahtumien ja kokoontumisten järjestämiset, ja jo sovitut koulutustapahtumat jouduttiin perumaan. Sairaanhoitajaliiton toiminnassa oltiin hyvin tietoisia sairaanhoitajien valtavista työpaineista ja heitä haluttiin tukea silloin käytettävissä olevin keinoin. Jäsenmäärä putosi kahtena ensimmäisenä koronavuosina useilla tuhansilla, koska jäsenet eroamisviesteissään kertoivat, etteivät kokeneet saavansa vastinetta jäsenmaksulleen. Tapaamisrajoitusten vuoksi uusia jäseniä ei ollut mahdollista tavoittaa.

Vuodet 2020-2025

Jäsenyys Suomen Sairaanhoitajat ry:ssä

Jäsenet ovat järjestön olemassaolon tärkein syy ja samalla resurssi. Suomen Sairaanhoitajiin voivat liittyä sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, kätilöt tai ensihoitajat (AMK), näihin ammatteihin opiskelevat tai näistä ammateista eläkkeelle jääneet.

Suomen Sairaanhoitajat ry:llä on vakiintuneet henkilöjäsenlajit ja niihin määritellyt jäsenmaksut. Varsinaisiksi jäseniksi kutsutaan sairaanhoitajana, terveydenhoitajana, kätilönä tai ensihoitajana (AMK) työskenteleviä. Opiskelijajäseniä ovat em. ammatteihin perustutkintoa suorittavat, yrittäjäjäseniä em. ammateissa yrittäjinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat ja eläkeläisjäseniä em. ammateista eläkkeelle jääneet. Kunniajäsenyys on yhdistyksen myöntämä erillinen status ja jäsenyys on kunniajäsenille maksuton.

Yhdyshenkilöverkostossa on noin 150 sairaanhoitajaa, jotka toimivat työpaikoillaan Sairaanhoitajien edustajana ja välittävät tietoa erilaisista kampanjoista ja ajankohtaisista asioista kollegoilleen. Tunteakseen Sairaanhoitajien toimintaa ja pystyäkseen markkinoimaan jäsenyyttä, yhdysjäsenille on tarjottu verkkokoulutusta ja heidät on kutsuttu osallistumaan Sairaanhoitajapäiville.

Jäsenmaksut ovat Sairaanhoitajien varsinaisen toiminnan suurin tuloerä. Jäsenmaksut ovat pysyneet samoina jo hyvin pitkän aikaa. Erilaisiin jäsenyyksiin liittyviin liittomaksuihin on vuosien kuluessa tehty pieniä hienosäätöjä, esim. alennettu jäsenmaksua työttömänä tai kuntoutustuella ja perhevapaalla olevilta. Syysvaltuustossa 2020 Sairaanhoitajaliiton valtuusto päätti ottaa käyttöön 35 euron jäsenmaksun kaikille eläkeläisjäsenille. Kun maksu otettiin käyttöön vuoden 2021 alusta, se aiheutti useiden, etenkin iäkkäiden, eläkeläisten eroamisen.

Vuoden 2024 lopussa kaikista yhdistyksen jäsenistä 77,2 % oli varsinaisia jäseniä, opiskelijoita 10,2 %, yrittäjiä 0,6 % ja eläkeläisiä 12 %. Kunniajäseninä oli 51 sairaanhoitajaa.

Yhdistyksellä on lisäksi muutamia kannatusjäseniä. Koska kannatusjäsenyys ei sisällä sääntöihin kirjattuja oikeuksia tai velvollisuuksia, sitä pidetään rahankeräyksenä ja se vaatii rahankeräysluvan. Henkilökannatusjäsenen vuosimaksuksi asetettiin aluksi 50 € ja yhteisön 300 €. Vuonna 2020 kannatusjäsenyyden avaaminen mahdollistettiin yksityishenkilöille, organisaatioille ja yrityksille. Vuonna 2024 päätettiin, että vuoden 2025 kannatusjäsenmaksu on 50 € henkilöiltä ja 1 000 € yhteisöiltä. Ukrainan sodan alettua kannatusjäseniä ei ole liittynyt.

Sairaanhoitajaliitolla oli vuoteen 2017 asti liitännäisjäseninä muutamia sairaanhoidon erikoisalajärjestöjä. Sen jälkeen niiden rooli muuttui asiantuntijajaostoiksi, jotka ovat ammatillisia tai asiantuntijoiden muodostamia yhdistyksiä, yhteisöjä tai järjestöjä. Vuonna 2025 Suomen Sairaanhoitajilla oli 33 asiantuntijajaostoa.

Yhdessä asiantuntijajaostot edistävät asiantuntijatehtävissä toimivien sairaanhoitajien osaamista, koulutusta, asemaa ja arvostusta. Vaikuttamisyhteistyötä tehdään mm. nostamalla esiin yhteisiä ajankohtaisia asioita ja laatimalla yhdessä lausuntoja sekä jakamalla asiantuntijuutta ja viestittämällä toistensa viestintäkanavissa. Asiantuntijajaostolla on mahdollisuus tehdä yhteistyötä myös Suomen Sairaanhoitajat ry:n alueyhdistysten ja Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) kanssa. Lue lisää asiantuntijajaostoista https://sairaanhoitajat.fi/meista-enemman/asiantuntijajaostot/ linkki luettu 23.7.2025.

Jäsenkehitys

Jäsenistössä tapahtuu aina jatkuvasti liikehdintää yksilöiden valintojen ja yhteiskunnallisten tapahtumien seurauksena. Suurin määrä uusia jäseniä saatiin, kun opiskelijoita liittyi jäseniksi. Valmistuttuaan he joko jäivät sairaanhoitajajäseniksi tai erosivat jo siinä vaiheessa. Sairaanhoitajajäsenten suurin poistuma tapahtui eläköitymisvaiheessa, kun osa jäsenistä erosi jättäessään ammattiuran. Eläkeläisjäsenten eroamisiin taas vaikutti se, että heiltä alettiin periä jäsenmaksua. Sairaanhoitajat ry:ssä on kuitenkin edelleenkin iso joukko eläkkeellä olevia sairaanhoitajia, jotka ovat aktiivisia toimijoita ja erityisesti alueyhdistyksissä suuri voimavara vapaaehtoistoimitsijoina.

Kun koronapandemia alkoi hellittää, yhteiskunnallinen lamaantumismieliala jatkui Venäjän hyökätessä Ukrainaan helmikuussa 2022. Sen seurauksena syntyi myös maailmanlaajuinen taloudellinen lama ja inflaatio nousi lukemiin, joka söi käytettävissä olevan rahan arvoa. Jälleen moni Sairaanhoitajien jäsen jätti ammattiliiton ja jäsenmäärä putosi 1970-luvun tasolle. Sosiaalisen median vahva läsnäolo vaikutti myös sairaanhoitajien ajankäyttöön. Jäsenille tarjottavien jäsenetujen monipuolisuutta ja määrää kasvatettiin jäsenten tarpeisiin, uusien jäsenten kiinnostumiseksi ja jo menetettyjenkin jäsenten takaisin saamiseksi. Koska niille ei löytynyt nopeaa vastetta, jäsenten pito- ja vetovoiman selvittämiseksi tehtiin sekä jäsenkysely että mahdollisille jäsenille kysely Tehyn uutiskirjeen kautta. Sairaanhoitajat kaipasivat arvostusta omalle työlleen, koska sairaanhoitajille oli jäänyt jo koronavuosista alkaen kokemus siitä, että heitä ei arvosteta. Tärkeimmiksi jäseneduiksi osoittautuivat Sairaanhoitajalehti, uutiskirje ja jäsenmerkki.

Jäseneduilla merkitystä jäsenyydelle

Sairaanhoitajat ry tarjosi jäsenilleen valtakunnallisia ammattiin ja vapaa-aikaan liittyviä jäsenetuja, joista on sekä hyötyä että huvia. Ammatillisia jäsenetuja ovat Jäsenmerkki, Sairaanhoitaja- ja Tutkiva Hoitotyö -lehdet, Sairaanhoitajapäivät, webinaarit, erityispätevyys nimike, useat eri apurahat ja stipendit sekä ammatilliset työkalut. Vapaa-ajan jäsenedut ovat monia erilaisia vapaa-aikaan liittyviä jäsenistön hyvinvointia edistäviä palveluita. Osa niistä on verkon välityksellä tarjottavia esim. lukupiiri ja osa alennuksia esim. valtakunnallisiin majoitus- ja hyvinvointipalveluihin. Alueyhdistyksillä on tarjolla lisäksi paikallisesti sovittuja alennuksia tapahtumiin ja muihin paikallisiin palveluihin. Alueyhdistykset jakavat myös apurahoja jäsenilleen ja järjestävät koulutus ym. tapahtumia. Erityisesti Sokkomatkat ovat jännittäviä, yllättäviä ja erittäin suosittuja.

Jäseneduiksi voidaan laskea myös sekä Sairaanhoitajat ry:n että alueyhdistysten useat erilaiset vuosittain jaettavat tunnustukset ja palkinnot.

• Nousevat Tähdet palkintoja on jaettu vuodesta 2016 alkaen. Palkinto sisältää rahapalkinnon ja pääsylipun Sairaanhoitajapäiville. Palkittuja on vuosittain useita.
  Kiintotähti tunnustus on jaettu vuodesta 2023 alkaen. Se voidaan myöntää kokeneelle yli 20 vuotta ammatissaan toimineelle, työhönsä sitoutuneelle ja ammatistaan ylpeälle sairaanhoitajalle.
  Vuoden työyhteisö palkintoa (5000 €) on jaettu vuodesta 2023 alkaen
• Hoitotyön ansiomerkkejä myönnetään ensimmäisen kerran vuonna 2025. Työnantajat voivat anoa sitä kiitoksena pitkästä työurasta sairaanhoitajan ammatissa toimineelle sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, kätilön tai ensihoitajan (AMK) tutkinnon suorittaneelle henkilölle
• Ihmisen parhaaksi -palkinto on jaettu vuodesta 2008 alkaen.
• Useissa alueyhdistyksissä valitaan Vuoden alueellinen sairaanhoitaja

Edellisten lisäksi jäsenet voivat hakea Suomen Sairaanhoitajien toiminta-avustusta jäsenyyttä tai jäsenhankintaa edistäviin tapahtumiin. Eläkkeellä oleville jäsenille järjestettiin joka toinen vuosi Seniorisairaanhoitajapäivät. Ne olivat ohjelmaltaan korkeatasoisia ja erittäin suosittuja tapaamistilaisuuksia. Ne järjestettiin Tampereella 2015, Seinäjoella 2017, Joensuussa 2019, Oulussa 2022 ja Kuopiossa 2024.

Jäsentuotteita oli sekä myynnissä verkkokaupassa että alueyhdistyksille toimitettiin jaettavaa materiaalia jäsenhankinnan tueksi. Jäsentuotevalikoimaa ajoittain karsittiin, mietittiin tuotteiden ekologisuutta ja yritettiin välttää päällekkäisyyttä Tehyn tuotteiden kanssa.

Kassikampanjat ovat olleet käytössä vuodesta 2017 alkaen. Vuoteen 2025 mennessä sairaanhoitajien työpaikoille on viety satoja kasseja, joissa on ollut sisällä liiton toiminnasta kertovaa materiaalia ja kassien saajia ilahduttavia herkkuja.

Asiantuntijuus

Suomen Sairaanhoitajissa toimi laajavastuisen hoitotyön (=Advanced Practice Nursing) APN-asiantuntijatyöryhmä vuosina 2021–2024. Ryhmä teki työtä laajavastuisen hoitotyön edistämiseksi. Se sai valmiiksi raportin: Laajavastuinen hoitotyö – sairaanhoitajan uramalli lähellä ihmistä. Ryhmässä tuotettiin artikkeleita ja esityksiä kotimaisiin ja kansainvälisiin kongresseihin. Se tapasi APN-kouluttajia ja hallintoylihoitajia. Ryhmä valmisteli STM:ään esityksen ministeriön Hyvän työn -ohjelman työjakopiloteiksi, joista mm. lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuva otettiin pilotiksi. Ryhmä koostui useiden eri organisaatioiden huippuasiantuntijoista. Ryhmän toiminta jatkuu edelleen v. 2025.

Apurahat

Anna-Liisa Tuohenmaan testamenttilahjoitus Suomen Sairaanhoitajaliitolle vuonna 2021 on rahastoitu sidottuun rahastoon. Sen sääntöjen mukaan rahaston tuotosta voidaan myöntää apurahoja lahjakkaalle, kehitysmaasta Suomeen tulevalle tytölle, joka opiskelee sairaanhoitajaksi tai terveydenhoitajaksi. Rahaston sääntöjä valmisteli työryhmä yhdessä asiantuntijoiden ja KPMG:n lakimiehen kanssa. Rahaston ensimmäinen apurahahaku oli vuonna 2024.

Suomen Sairaanhoitajat ry:n alaisena sidottuina rahastoina toimivat purkautuneiden alueyhdistysten nimeä kantavat rahastot. Ruotsinkielisen alueyhdistyksen, Distriktsförening för svenskfinland purkauduttua 31.12.2022, sen jäljelle jääneestä omaisuudesta perustettiin Svenskfinland-rahasto, josta jaetaan apurahoja ja tunnustuksia ruotsinkielisille sairaanhoitajille. Uudenmaan sairaanhoitajat ry:n jäljelle jääneestä omaisuudesta on perustettu Uudenmaan sairaanhoitajien rahasto, joka toimii Suomen Sairaanhoitajat ry:n alaisena sidottuna rahastona. Rahaston tarkoituksena on tukea Uudellamaalla asuvien henkilöjäsenten ammatillista osaamista, työhyvinvointia ja verkostomaista toimintaa. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi koulutuksiin, tutkimuksiin, tapahtumiin, stipendeihin ja jäsenetuihin. Rahaston varoja voidaan kartuttaa lahjoituksin ja testamentein, ja vuosittain apurahoja voidaan myöntää pääomasta. Kyllikki Pohjola -tunnustuksen kriteerit uusittiin 2024. Jatkossa myös henkilöjäsenellä on mahdollisuus ehdottaa Kyllikki Pohjala -tunnustusta tai kunniajäsenyyttä. Vuosittain apurahoja jaettiin yhteensä n. 70 000–100 000 €. Juhlavuotena 2025 apurahoja päätettiin jakaa enintään 110 000 €.

Järjestön toiminta

Liiton ylimmät päättäjät

Kaudella 2018-2022 liiton puheenjohtajana jatkoi Nina Hahtela ja varapuheenjohtajaksi valittiin Nina Hynninen. Valtuuston puheenjohtaja Terhi Reunama erosi luottamustehtävästä 13.3.2020 ulkomaille muuton vuoksi. Valtuuston varapuheenjohtaja Minna Peltomaa toimi kevätvaltuuston 2020 puheenjohtajana, jossa hänet myös valittiin valtuuston puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi valittiin Ulla Palomäki Uudenmaan sairaanhoitajista. Molempien kausi kesti vuoden 2023 valtuuston kevätkokoukseen saakka.

Sairaanhoitajien valtuuston Syyskokouksessa 2022 valittiin Suomen Sairaanhoitajat ry:n puheenjohtajaksi Heljä Lundgrén-Laine ja varapuheenjohtajaksi Terhi Reunama kolmivuotiskaudelle vuosiksi 2022 -2025. Samassa kokouksessa valittiin hallitukseen seitsemän varsinaista jäsentä: Kamilla Rautio, Saija Aarni, Jonna Laine, Riitta Alanko, Anne Lindgren, Anne Kaisanlahti, Nina Hynninen ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä sekä hyväksyttiin valtuuston edustajat ja heidän varaedustajansa. Liiton uusien sääntöjen mukaan edustajat valtuustoon valittiin siten, että kukin alueyhdistys sai valita yhden äänivaltaisen edustajan jokaista alkavaa kahtatuhatta jäsenlukua kohti sekä vastaavan määrän varaedustajia. Kaudelle 2022-2025 valtuustoedustajien määrä putosi 27 edustajasta 23 edustajaan. Svensk Finlandin valtuuston jäsenyys jäi ehdolliseksi mahdollisen yhdistyksen purkautumisen vuoksi vuoden 2022 lopussa.

Kaudella 2023-2026 valtuuston puheenjohtajana jatkoi Minna Peltomaa Pohjois-Hämeen sairaanhoitajista ja uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Anniina Herttuainen Savon sairaanhoitajista.

Toiminnanjohtaja Paunan vanhempainvapaan sijaisena kesäkuusta 2023 helmikuuhun 2024 toimi liiton varapuheenjohtaja Terhi Reunama. Vuoden 2023 kevätvaltuusto valitsi määräaikaiseksi liiton varapuheenjohtajaksi Nina Hynnisen. Määräajan jälkeen Terhi Reunama palasi liiton varapuheenjohtajaksi ja Nina Hynninen hallituksen varsinaiseksi jäseneksi.

Sairaanhoitajaliiton strategiatyö käynnistyi vuonna 2017 ja sen lopullinen strategia valmistui vuonna 2021 Strategiassa korostuivat koulutuspalveluiden kehittäminen sekä verkostomaisen toimintamallin pilotointi. Valtuusto päätti vuonna 2021 verkostomaisen toiminnan suunnittelun aloittamisesta ja pilotoinnista vuonna 2022, sekä talouden ohjauksen liittämisestä siihen vuoden 2023 alusta.

Vuonna 2023 valtuusto hyväksyi strategian tarkennukset vuosille 2024–2025. Se painotti yhteisöllisyyttä, ammattitaidon vahvistamista ja vaikuttamista sairaanhoitajien asioihin. Tarkennuksissa vahvistettiin verkostomainen toimintatapa, laajennetut tiimit ja asiantuntijajaostot osaksi strategiaa. Nuorten ja uransa alkuvaiheessa olevien sairaanhoitajien asemaa korostettiin. Laajennetut tiimit ovat toimintamalli, jota kehitetään jatkuvasti yhteistyössä toiminnanjohtajan, hallituksen ja asiantuntijoiden kanssa. Toimintaa seurataan ja arvioidaan, ja valtuustoa informoidaan säännöllisesti.

Sairaanhoitajaliiton toiminnan uudelleen muotoilu

Vuonna 2018 käynnistyneeseen palvelumuotoiluun liittyvien päätösten vahvistaminen hieman viivästyi, koska vuoden 2020 sekä kevät- että syyskokoukset pidettiin lopulta marraskuussa etäkokouksena Teamsissä.

Vuosina 2020–2021 valtuusto jatkoi hallinnonuudistuksen käsittelyä ja linjasi, että toiminnanjohtajamallia tulee kehittää systemaattisesti, mukaan lukien puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja toiminnanjohtajan roolien ja tehtävänjaon tarkennus, toiminnanjohtajan kelpoisuusehdot, luottamustehtävien toimikaudet ja koko muutoksen kustannusarvio.

Vuonna 2021 palvelumuotoilutyön edetessä Uusimaa ilmoitti halunsa purkautua alueyhdistyksenä osana rakennemuutosta. Purkautumisen perusteluina todettiin, että yhdistystoiminta on murroksessa, sillä aktiivitoimijoita on yhä vähemmän, ja uusien toimijoiden rekrytointi on haastavaa. Lisäksi Sairaanhoitajaliiton toiminnassa on tunnistettu hallinnollisia ja toiminnallisia päällekkäisyyksiä, koska käytännössä liitossa ja alueilla toteutetaan 17 eri toimintasuunnitelmaa.

Syysvaltuusto 2021 hyväksyi esityksen johtamisroolimallin muutoksesta ja toiminnanjohtajan palkkaamisesta vuoden 2023 alusta, äänin 15–10. Toiminnanjohtajan haku toteutettiin syksyllä 2022, ja toiminnanjohtaja Anne Pauna aloitti tehtävässään samana vuonna. Syksyllä 2022 valtuusto hyväksyi päivitetyn hallinto- ja taloussäännön, johon sisällytettiin toiminnanjohtajan valtuudet.

Vuonna 2023 aloittivat toimintansa verkostomaisesti toimivat laajennetut tiimit. Laajennetut tiimit on Suomen Sairaanhoitajien toimintamalli, jota johtaa toiminnanjohtaja yhdessä hallituksen, johtamisen ja talouden tiimin ja toimiston asiantuntijoiden kanssa. Suomen Sairaanhoitajien toiminta perustuu aktiivisiin toimijoihin, jotka toimivat verkostomaisesti esimerkiksi tiimeissä ja asiantuntijajaostoissa. Tiimeihin voivat osallistua kaikki yhdistyksen jäsenet ja myös jäsenyyttä harkitsevat sairaanhoitajat on kutsuttu tervetulleiksi tiimeihin.

Vuonna 2023 perustetut laajennetut tiimit olivat: Johtamisen ja talouden tiimi, Vaikuttamistyön tiimi, Tiedonhallinnan tiimi, Täydennyskoulutustiimi, Jäsenasiat-tiimi, Opiskelijatiimi, Viestintä- ja markkinointitiimi. Tiimeihin osallistui henkilöstön lisäksi vaihteleva määrä osallistujia. Tiimien vastuu- ja tehtäväjakoja on jo vuoteen 2025 mennessä tarpeen mukaan muutettu. Uusi toimintatapa tulee jatkossakin muotoutumaan kokemuksen myötä.

Vuoden 2022 valtuuston kokous hyväksyi Pohjois-Pohjanmaan edustajien ponnen, jossa päätettiin arvioida vuoden 2023 aikana uutta organisaatiomallia, erityisesti toiminnanjohtaja–puheenjohtaja -mallia, laajennettuja tiimejä ja hallitustyöskentelyä. Tätä varten perustettiin työryhmä, joka kokosi tietoa ja toteutti kyselyn liiton aktiivitoimijoille. Arvion perusteella ei tehty rakenteellisia muutoksia, vaan ehdotettiin panostusta viestintään ja tehtäväroolien selkeyttämiseen. Valtuusto jatkaa asian kehittämistä.

Talous

Vuonna 2020 Töölöntullinkadun osakehuoneiston myynnistä saatiin tuottoa, Fioca Oyn konkurssista seurasi sijoitustoiminnan tappiota, mutta muusta sijoitus- ja rahoitustoiminnasta saatiin tuottoa. Tilikauden 2020 tulos oli lopulta maltillisesti alijäämäinen. Tilikauden 2021 tulos oli ylijäämäinen, kun budjetti alittui kuluissa ja sijoitustoiminnassa saavutettiin erittäin hyvä tulos. Lisäksi Anna-Liisa Tuohenmaan rahastoitu testamenttilahjoitus kasvatti liiton tasearvoa, mutta sillä ei ollut tilikauden tulokseen vaikutusta. Vuosina 2022-2024 osake- ja korkomarkkinat olivat kansainvälisestikin haasteellisia ja sama näkyi liitonkin sijoitustoiminnassa. Liiton talousjohtajan osaamisella ja paneutuneella työllä sijoitukset olivat kuitenkin tuottoisia. Vuoden 2023 aikana talousjohtaja vaihtui ja liiton varainhoito siirrettiin varainhoidon yhteistyökumppanille. Vuonna 2021 saadusta Anna-Liisa Tuohenmaan testamentista tuli lisätuottoa vielä vuonna 2023, kun hänen testamenttaamansa asunto Tampereella myytiin. Alueyhdistyksistä ruotsinkielinen alueyhdistys Distriktsförening för svenskfinland purkautui 2022 lopussa ja Uudenmaan sairaanhoitajat ry. vuoden 2023 lopussa. Molempien yhdistysten varallisuus siirtyi Sairaanhoitajat ry:n hallinnoitavaksi. Varat on rahastoitu ja niiden käytöstä on laadittu erilliset säännöt. Sekä jäsenmaksutuotot että TEHY-palaute pienentyivät kauden aikana. Jäsenmaksu- ja karhulaskujen postituskulut ovat aina olleet iso kuluerä. Sen pienentämiseksi viime vuosina kampanjoitiin e-laskujen puolesta, mutta muutos eteni hitaasti.

Henkilöstö

Kauden 2016-2025 aikana organisaation henkilöstössä oli suuri vaihtuvuus työpaikan vaihdosten ja eläkkeelle jäämisten vuoksi. Esimerkiksi 2023 alkuvuonna vaihtui kolmasosa toimiston henkilöstöstä. Täysin uusia henkilöitä rekrytoitiin kolme ja yksi asiantuntija palasi aiemmin hoitamaansa tehtävään. Toiminnanjohtaja jäi perhevapaalle kesäkuun alussa ja hallituksen varapuheenjohtaja siirtyi hoitamaan tätä tehtävää.

Vuoden 2025 alussa Sairaanhoitajien toimistossa oli työssä 10 henkilöä. Toiminnanjohtaja Anne Paunan lisäksi talousjohtaja Armi Murto, kolme asiantuntijaa: Anne Pienimaa, Anne Jämsén ja Liisa Karhe, joilla jokaisella on omat tehtäväalueensa järjestön- ja jäsenpalvelutehtävissä sekä vaikuttamistyössä sekä juhlavuoden 2025 ajan osa-aikaisessa työssä jäsenpalvelukoordinaattori Jessica Makkonen. Näiden lisäksi viestinnässä tehtävissä on viestintäpäällikkö Eva Agge, joka toimii samalla Sairaanhoitajalehden päätoimittajana, lehden tuottaja Katri Simola ja kaksi asiantuntijaa: Nina Pekkarinen ja Camilla Zewi-Kalliomaa, joiden vastuualueina ovat sisällöntuotanto, verkkopalvelut, ICT ja tietoturva.

Sääntömuutoksia

Vuonna 2020 sääntöihin lisättiin mahdollisuus hyväksyä kannatusjäseneksi yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Lakiin perustuva etäkokousmahdollisuus kirjattiin sääntöihin niin, että valtuuston kokoukseen voi osallistua etäyhteydellä. Vuonna 2021 valtuustokauden pituudeksi kirjattiin 3+3+3 vuotta yhtäjaksoisesti samalle henkilölle. Muutos koskee myös liiton ja alueyhdistysten hallituksia. Alueyhdistyksen mallisääntöihin tehtiin muutos alueyhdistyksen hallituksen kokoonpanoksi: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja 2–6 jäsentä (aiemmin 2–3 jäsentä + mahdollinen varajäsen). Vuonna 2022 yhdistyksen uudeksi nimeksi vahvistettiin Suomen Sairaanhoitajat ry (aiemmin Suomen Sairaanhoitajaliitto ry).

Ruotsinkieliseksi nimeksi vahvistettiin Finlands Sjukskötare rf. (aiempi ehdotus Finlands Sjuksköterskor rf hylättiin, koska se viittasi sukupuoleen). Keväällä 2024 lisättiin sääntöihin järjestön opiskelijaedustajalle ja muille hallituksen valtuustoon kutsumille henkilöille puhe- ja läsnäolo-oikeus ilman päätösvaltaa. Sääntöihin lisättiin, että yhdistyksen virallinen jäsenmäärä ilmoitetaan aina 24.1. päivämäärän tilanteen mukaan.

Alueyhdistysten toimintaan muutoksia

Vuonna 2021 Sairaanhoitajaliiton valtuusto käynnisti alueyhdistysten hallinnon keventämisen ja mallisääntöjen uudistamisen. Tätä varten perustettiin työryhmä, johon nimettiin edustajia liitosta ja alueyhdistyksistä. Palvelumuotoilun ja laajennettujen tiimien toiminnan käynnistymisellä tavoiteltiin hallinnon selkeyttämistä ja päällekkäisyyksiä vähentämistä liiton toimintojen kanssa. Alueyhdistykset, erityisesti Uudenmaan sairaanhoitajat osallistuivat hyvin aktiivisesti Sairaanhoitajaliiton rakenneuudistuksen ja palvelumuotoilun edistämiseen tekemällä aloitteita ja ehdottamalla sekä kokeilemallakin uusia toimintatapoja, esim. kesätyöntekijäpilotointi ja aluekoordinaattorin palkkaaminen. Kaikki ehdotukset eivät edenneet, mutta toivat esille huomionarvoisia näkökantoja ja konkreettisia ehdotuksia päätösten tueksi. Samaan aikaan Uudenmaan Sairaanhoitajat ry ilmaisi halunsa purkautua osana liiton toiminnan palvelumuotoilua ja hallinnon yksinkertaistamista. Valtuusto nimesi erillisen työryhmän valmistelemaan purkautumisen edellyttämiä toimenpiteitä ja sääntömuutoksia.

Ruotsinkielinen alueyhdistys Distriktsförening för svenskfinland eteni omassa purkautumissuunnitelmassaan ja lakkautti toimintansa vuoden 2022 lopussa. Vuonna 2022 Uudenmaan alueyhdistyksen vuosikokous teki jo periaatepäätöksen yhdistymisestä Suomen Sairaanhoitajiin ja alueyhdistyksen purkautumisesta. Uudenmaan sairaanhoitajat ry päätti toimintansa vuoden 2023 lopussa. Molempien yhdistysten jäsenille annettiin mahdollisuus joko siirtyä toisen alueyhdistyksen jäseneksi tai jäädä liiton henkilöjäseneksi. Suurin osa valitsi liiton henkilöjäsenyyden. Jatkossa henkilöjäsenille suunniteltu toiminta ja palvelut tuotettiin toimiston työntekijöiden toimesta. Kahden alueyhdistysten purkautumisen vuoksi liitossa tuli pohdittavaksi henkilöjäsenten äänen kuuluminen järjestön päätöksenteossa sekä kuinka heidän jäsenetunsa vastaavat alueyhdistysten jäsenten etuja.

Vaalivuonna, kuten vuonna 2025, voivat henkilöjäsenet asettua ehdolle keväällä joko valtuustoon tai hallitukseen/hallituksen puheenjohtajaksi/varapuheenjohtajaksi. Myöhemmin kevään aikana henkilöjäsenet äänestävät ja valitsevat sähköisessä vaalissa omat ehdokkaansa luottamustehtäviin. Syysvaltuustossa voimassa oleva valtuusto valitsee Suomen Sairaanhoitajien hallituksen sekä hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ehdokkaista. Lisäksi se vahvistaa uuden valtuuston alueyhdistysten ja henkilöjäsenten ehdokkaista.

Molempien purkautuneiden alueyhdistysten rahastojen käyttö kohdennettiin niihin aiemmin kuuluneiden henkilöjäsenten tukemiseen. Henkilöjäsenelle tuli mahdollisuus ehdottaa Kyllikki Pohjalan -tunnustuksen saajaa. Aiemmin se oli vain alueyhdistyksellä tai alueyhdistyksen jäsenillä.

Viestintä

Sairaanhoitajat ry:n viestintäkanavat kehittyivät ja monipuolistuivat teknisen kehityksen ja yleisen someaktiivisuuden lisääntyessä.

Sosiaalisessa mediassa:

• Facebook – kampanjat, vaikuttamissisällöt, alueyhdistysten esittelyt
• Instagram – visuaalinen sisältö, kampanjat, vuorovaikutus
• LinkedIn – ammatillinen sisältö ja vaikuttamistyö
• Whatsapp-ryhmät – alueviestijöiden sisäinen tiedotus
• Ent. Twitter nyk. X - käytöstä luovuttu 2023

Uutiskirjeet:

• Sairaanhoitajan uutiskirje – kuukausittain (usein 2 krt/kk), sisältöä mm. jäseneduista ja tapahtumista
• Kohdennetut uutiskirjeet – eri jäsenryhmille (opiskelijat, eläkeläiset, henkilöjäsenet, maksamattomat, aluekohtaiset, hallintoylihoitajat jne.)
• Aktiivitoimijoiden uutiskirje – useita kertoja vuodessa
• Webinaarikirjeet – ennakkotiedot ja muistutukset tapahtumista
• Automaatiokirjeet – 17 erilaista esim. liittymisestä, jäsenlajin muutoksista, syntymäpäivästä jne.

Verkkokanavat

• Verkkosivut (sairaanhoitajat.fi) – jäsenyys, työkalut, edut, koulutukset, blogit, tapahtumat
• Verkkouutiset – julkaistiin esim. kannanottoja tunnustuksia ja vaaliteesejä
• Blogit ja kirjoitukset – julkaisuja asiantuntijoilta ja vieraskynäkirjoittajilta
• Tiedotteet – vuonna 2024 yksi virallinen mediatiedote eurovaaliteeseistä

Mediaviestintä

• Mielipidekirjoitukset – vuonna 2024 julkaistiin Helsingin Sanomissa kaksi mielipidekirjoitusta
• Televisioesiintyminen – vuonna 2024 MTV Huomenta Suomi lähetyksessä Eutanasiakyselyn tuloksista
• Podcast – Sotejalalla-podcast, jossa Anne Pauna vieraili 2024

Asiointipalvelu (jäsenportaali)

• Jäsenedut, webinaaritallenteet, lehtiarkisto jne.
• Viestintä: mm. arvonnat ja ohjaus kirjautumaan eri kanavissa
• Kanavat, joissa asiointipalvelua markkinoitiin: Kotisivut, Sairaanhoitaja-lehti ja Uutiskirjet

Valtuuston kannanotto

Sairaanhoitajaliiton valtuusto julkaisi 2021 kannanoton: "Sairaanhoitajapulan ratkaisua on priorisoitava, hoitotyön johtamisen roolia organisaatioissa ja hyvinvointialuevalmistelussa on vahvistettava, sairaanhoitajien osaaminen on otettava täysimääräisesti käyttöön".

Kansainvälinen toiminta

Sairaanhoitajaliitto on jäsenenä seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä:

• NNF, Nordic Nurse's Federation (engl.) SSN, Sykepleiernes Samarbeid i Norden (scand.), PSY, Pohjoismainen sairaanhoitajien yhteistyö.
• EFN, European Federation of Nursing Associations, Euroopan sairaanhoitajaliittojen järjestö
• ICN, International Council of Nurses, Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto
• WHOn ja Euroopan sairaanhoitaja- ja kätilöjärjestöjen yhteistyöelin
• Horatio, eurooppalainen psykiatristen sairaanhoitajien järjestö
• Acendio, The Association for Common European Nursing Diagnoses, Interventions and Outcomes, edistää hoitotyön ammattikielen kehittymistä
• NIFO (Nordisk inspirations forum, organisaatioiden työntekijöille)

Kauden 2016 – 2025 alussa Sairaanhoitajaliiton säästösyitä kansainvälistä työtä ja matkustamista rajoitettiin. Sjuksköterskeföreningen i Finland rf:n toiminnanjohtaja Sandra Allden osallistui oman toimipaikkansa kustantamana molempiin SSN:n hallituksen kokouksiin ja edusti Sairaanhoitajaliittoa SSN:n kansanterveysverkostossa ja ICN:n konfrenssin pohjoismaisten tapahtumien suunnittelutyöryhmässä. Hän teki kokoussisällöistä yhteistyötä liiton kansainvälisten asioiden päällikön kanssa. ICN:n, APN-verkoston konferensseihin, NIFOn kokoukseen, SSN:n kansainvälisen verkoston kokoukseen eikä pohjoismaisten mielenterveyssairaanhoitajien kokoukseen lähetetty liitosta edustajia. Vuoden 2016 jälkeen palattiin normaaliin kansainväliseen toimintaan. Suomesta osallistuttiin kaikkiin kansainvälisiin yhteistyömuotoihin, kokoustapaamisiin ja työryhmiin. 2020-luvun puolessa välissä sekä Pohjoismainen että kansainvälinen toiminta aktivoitua entisestään.

Vuosi 2020 oli SSN:n juhlavuosi. Silloin oli Pohjoismaisten sairaanhoitajaliittojen yhteistyötä tehty 100 vuoden ajan. SSN julkaisi painetun juhlajulkaisun, jossa esiteltiin oman historian lisäksi sairaanhoitajien työtä eri Pohjoismaissa. Suomessa oli Pohjoismaisten sairaanhoitajien yhteistyöstä käytetty aluksi lyhennettä PSY ja myöhemmin SSN, kunnes vuonna 2024 Pohjoismainen sairaanhoitajien verkosto siirtyi käyttämään asiointikielenään englantia ja Pohjoismainen sairaanhoitajien verkosto sai lyhenteen NNF, Nordic Nurses Federation. Verkoston työryhmä valmisteli ICN2025 konferenssiin oman NNF session, ständin ja Pohjoismaisen verkostoitumisillan Finlandia talolle.

Vuonna 2022 oli suuri ilonaihe, kun Helsinki valittiin ICN2025 kokouspaikaksi ja kokouksen järjestelyt aloitettiin välittömästi.

2022 Suomen Sairaanhoitajat on selvittänyt yhdessä Sjuksköterskeföreningen i Finland (SFF) kanssa yhteisen allianssijäsenyyden muodostamista kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (International Council of Nurses, ICN) jäsenyyttä varten. Tätä yhteistyötä varten perustettaisiin rekisteröimätön yhdistys, jonka nimeksi ehdotetaan Finnish Nurses Network, lyhenne FiNN. Valtuusto päätti antaa hallitukselle valtuudet jatkaa asian valmistelua suunnitelman mukaisesti, päättää sopimuksen muodosta ja viedä suunnitelma käytäntöön joko allianssi- tai collaboration -muotoisena. Asia on edelleen kesken.

Kansainvälinen toiminta vilkastui ja mm. Montrealin ICN2023 kongressiin Suomesta osallistui iso delegaatio, mukana oli myös kaksi opiskelijaa Suomen Sairaanhoitajien opiskelijajäsenistä ja yksi Sjuksköterskeföreningen i Finland opiskelijajäsen. Helsinki-ständillä yhdessä Helsinki Partnersin kanssa markkinoitiin Helsingin konferenssia. ICN2025 kongressiin valmistautumiseen liittyi 2023 alkaen useita etäyhteydellä hoidettuja kokouksia ICN henkilöstön kanssa. Kun ICN henkilöstö kävi 2024 -2025 tutustumassa Helsinkiin ja Messukeskukseen, pidettiin suunnittelukokoukset siinä samalla.

Yhteistyö, hankkeet ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Sairaanhoitajat ry:n teki kauden aikana yhteistyötä monissa hankkeissa ja projekteissa, jotka liittyivät sairaanhoitajien koulutukseen, ammattiin ja yhteiskunnalliseen asemaan.

Yhteistyöhankkeita vuosien 2016-2025 aikana:

• Asiakasvastaava toimintamalli
• ENS4Care - hanketta (asiantuntija hyödyntämässä ict-menetelmiä)
• Suvake -hanke
• Steps 2.0
• Cope -hanke
• YleSharviointi –hanke
• EduPal –hanke
• Tukea Aivovammaisen läheiselle- hanke
• Hyvinvoiva terveydenhuoltohanke: Voimabotti. Hanke päättyi 2023.
• Lääkeinformaatioverkoston alatyöryhmä: SOTE-ammattihenkilöllä on työtehtävän edellyttämä lääkehoidon osaaminen 2021–2023
• Naisjärjestöjen keskusliiton tasa-arvohanke
• TOKASA (Toiminnallisesti kaksikielinen sairaanhoitaja) -hankkeen ohjausryhmä
• NewNurse Educator -hankkeen Advisory Boardissa vv. 2020-2023
• STM:n selvitystyö ”Kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien ennakoitu tarve
• Hyvinvointialueilla eri palvelukokonaisuuksissa vuosina 2024-2028”; raportti valmistuu alkuvuonna 2024.
• Eutanasia -kysely yhteistyössä Diakonia AMK ja Tampereen yliopiston kanssa 2024
• FinnEM Ry:n ja Vaikuttavuusseuran koordinoima kyselytutkimus, jossa selvitetään sote-alan ammattilaisten henkisen tuen tarvetta ja sen saatavuutta Suomessa

Sairaanhoitajat ry:n omassa koordinaattoripilottihankeessa 2023 vierailtiin työpaikoilla, osallistuttiin isoihin koulutus- ja opiskjleijatapahtumiin ja tavattiin yli 500 sairaanhoitajaa ja 1000 opiskelijaa. Hankkeella saatiin positiivista näkyvyyttä jäsenten keskuudessa.

Suomen Sairaanhoitajat vaikuttavat sairaanhoitajien työhön ja asemaan monin tavoin. Säännöllisillä kyselyillä eri jäsenryhmille kerätään tietoa ja työolojen kehitystä seurataan esim. työolobarometrilla. Kyselyiden tuloksista kerrotaan mediassa ja niitä käytetään oman toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Vuonna 2024 tehdyn eutanasiaan liittyvästä kyselystä kävi ilmi, että sairaanhoitajat haluavat osallistua eutanasiaan liittyviin keskusteluihin.

Lausunnoilla ja kannanotoilla vaikutetaan lainsäädäntöön ja sidosryhmätyöllä ajankohtaisiin hoitotyön, koulutuksen ja työelämän kysymyksiin sekä. Viimeisinä vuosina lausuntoja ja kannanottoja on kertynyt vuosittain kymmenittäin. Pyydetyt lausunnot lakialoitteisiin tehtiin omina vastauksina ja usein yhdessä Tehyn kanssa. Vuonna 2021 Sotetyöryhmän nimissä valmisteltiin ja julkaistiin kannanotto siitä, että sairaanhoitajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan valtakunnallinen strategia ja toimintasuunnitelma. Työryhmä nosti esille myös sairaanhoitajapulan ja hyvinvointialueiden johtamisen. Vuonna 2023 Suomen Sairaanhoitajat yhdessä Suomen perus- ja lähihoitajaliitto ry:n, Akavan Sairaanhoitajat ja Taja ry:n, Suomen Terveydenhoitajaliitto ry:n, Hoitotyön professiojohtajat ry:n (entinen Hallintoylihoitajat ry.) sekä hyvinvointialueella toimivan Suomen Sairaanhoitajien alueyhdistyksen kanssa teki kannanottoja, joilla estettiin useilla hyvinvointialueilla hoitotyön professiojohtamisen aseman heikentäminen hallintosäännöissä. Kannanotoista on lisäksi viestitty sosiaalisessa mediassa, kirjoitettu blogeja. Vuoden 2025 aluevaaleihin tehtiin aluevaaliteesit, joilla haastettiin puolueita ja ehdokkaita.

Vuonna 2023 Sairaanhoitajien asiantuntija osallistui STM:n selvitykseen kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarpeesta. Maaliskuussa 2024 julkaistua raporttia hyödynnettiin vaikuttamistyössä mm. vaaliteeseissä. Selvityksen myötä Suomen hallitus varasi 2023 loppuvuodesta 500 000 € erikoistumiskoulutusten käynnistämiseen.

Suomen Sairaanhoitajat osallistuivat myös sidosryhmätyöhön ministeriöiden ja päättäjien kanssa. Kansanedustaja Lotta Hamari perusti vuonna 2024 Eduskuntaan Hoitotyön verkoston, johon Sairaanhoitajat ry kuuluu. Verkosto on tärkeä vaikuttamiskanava edistää sairaanhoitajille tärkeitä asioita.

Sairaanhoitajaliitto on vuosien kuluessa ollut jäsenenä useissa yhdistyksissä ja yhteisöissä. Vuoden 2024 lopussa näitä ovat: SOSTE ry, Hoitotieteen historian seura, Naisjärjestöjen keskusliitto, Suomen potilas- ja asiakasturvallisuusyhdistys (SPTY ry), Uudenmaan hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen verkostojärjestö (HyTe ry) ja Helsingin seudun kauppakamari.

Sairaanhoitajat 100 - juhlavuosi 2025

Juhlavuotta vietetään valtakunnallisesti ja alueellisesti monin tavoin. Suomen Sairaanhoitajien 100-vuotisjuhlavuoden suojelija on tasavallan presidentti Alexander Stubb. Suojelijan roolissaan hän osoittaa tukensa ja arvostuksensa sairaanhoitajille sekä Suomen Sairaanhoitajien työlle.

25.1. Virallisena syntymäpäivänämme juhlittiin syöden juhlavuoden nimikkokakkua sairaanhoitajien työpaikoilla. Samana päivänä olivat sairaalamuseot ympäri Suomen poikkeuksellisesti auki juhlapäivän kunniaksi. Yhteisöllisinä juhlavuoden tapahtumina olivat tammikuussa Moulin Rouge -musikaali Helsingin kaupunginteatterissa, Turandot-ooppera heinäkuussa Savonlinnan oopperajuhlilla ja syyskuussa Juhlavuoden matka Tallinnaan. Suomen Sairaanhoitajien 100-vuotisjuhlavuoden Sairaanhoitajapäivät pidetään marraskuussa Finlandia-talossa Helsingissä. Sairaanhoitajapäivien iltagaalassa jaetaan historian enimmäiset hoitotyön ansiomerkit sairaanhoitajille.

ICN 2025 – Hoitotyön maailmankongressi Helsingissä
teksti Anne Pauna
Vuonna 2025 hoitotyön katseet kohdistuivat Suomeen, kun International Council of Nurses (ICN) ja Suomen Sairaanhoitajat järjestivät maailman suurimman hoitotyön kongressin Helsingin Messukeskuksessa 9.–13.6.2025. Tapahtuma oli historiallinen – edellisen kerran ICN:n kongressi pidettiin Helsingissä tasan 100 vuotta sitten, vuonna 1925.

Valmistelut kongressiin aloitettiin jo 2018 ja Messukeskus valikoitui paikaksi, jossa maailman luokan hoitotyön kongressi pystyttäisiin järjestämään kunnialla. Valmistelut kestivät vuosia, ja koko ajan tähtäimenä oli saada kongressi Suomeen juuri satavuotisjuhlavuonna. ICN kävi tutustumassa Suomeen useita kertoja – talvella kovassa lumimyrskyssä jäisillä kaduilla ja kesän tienoilla kun kaunis Helsinki antoi parastaan. Ja niin vuonna 2022 pitkän hakuprosessin päätteeksi Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto valitsi kolmen loppusuoralle yltäneen kandidaatin joukosta vuoden 2025 maailmankongressin yhteistyökumppanikseen Suomen Sairaanhoitajat ja pitopaikaksi Helsingin. Suomessa hakuprosessia oli koko ajan tukenut Sairaanhoitajien Koulutussäätiö, jonka taloudellinen tuki mahdollisti kongressin saamisen Helsinkiin.

Kongressin teemana oli "Nursing Power to Change the World" – Hoitotyön voima muuttaa maailmaa. Teema korosti hoitotyön globaalia merkitystä, vaikuttavuutta ja ammatillista johtajuutta. Kongressiin osallistui huikeat 7000 sairaanhoitajaa 136 maasta. Suomen Sairaanhoitajien vastuulla oli järjestää vapaaehtoiset paikan päälle, gaalaillallinen 200 kutsuvieraalle, avajaisten ohjelma sekä yksi pääsessioista. Suomen Sairaanhoitajien pääsessiossa oli puhumassa puheenjohtaja Heljä Lundgrén-Laine, Eduskunnan varapuhemies Paula Risikko sekä Sosisaali- terveysministeriöstä Päivi Sillanaukee. Paneelikeskustelussa oli mukana myös Natasha Muscat WHO:sta. Pääsessiossa kuvattiin Suomen roolia terveyden edistämisessä kansainvälisesti. Kuuntelijoita sessiolla oli lähes pari tuhatta paikan päällä.

Suomen Sairaanhoitajat oli mukana myös järjestämässä opiskelijoille ja vastavalmistuneille suunnattua Studen Assemblyä, johon osallistui vajaa 300 kansainvälistä opiskelijaa ympäri maailman. Pohjoismaisen Sairaanhoitajaverkoston kanssa yhteistyössä järjestettiin toinen pääsessio, jossa Suomesta puhujana oli sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso. Sessioon osallistui noin 1500 kuuntelijaa paikan päällä. Pohjoismainen Sairaanhoitajaverkosto järjesti myös Finlandiatalolla kaikille pohjoismaisille kongressiin osallistujille verkostoitumisillan. Huikean illan aikana noin 1200 sairaanhoitajaa tanssi, juhli ja tutustui toisiinsa.

Kongressi oli iso menestys. Se oli yksi Suomen Sairaanhoitajien juhlavuoden päätapahtumista, ja Suomi näyttäytyi hoitotyön osaajien ykkösmaana. Suomen Sairaanhoitajien vapaaehtoiset ja aktiivit tekivät tapahtumasta ikimuistoisen.

Sairaanhoitajat 100-vuotta historianäyttely julkistettiin 4.9.2025 juhlavuoden seminaarissa Olavinlinnassa. Suomen sairaanhoitajaliiton 100-vuotishistoriikin kokoaminen käynnistyi vuonna 2019 hallituksen päätöksellä. Liiton merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa haluttiin dokumentoiduksi. Vuonna 2021 hallitus nimesi työryhmän: Saija Aarni, Elise Inberg, Pirjo Sirviö ja Tarja Aittakorpi (sihteeri) sekä Aura Matikainen (ryhmän puheenjohtaja), käynnistämään historiikin kokoamisen.

Tutustu Tietoa historianäyttelyn kokoamisesta -osioon, jossa kerrotaan tarkemmin kuinka tämä näyttely tehtiin.

Puheenjohtaja Nina Hahtelan haastattelu keväällä 2024

Puheenjohtaja Heljä Lundgrén-Laineen haastattelu keväällä 2025

Lue lisää Sari Roosin oivalluksesta ”ilmakulpasta ideaksi”

Alla koottuna Metropolia AMK opiskelijoiden innovaatio opinnoissa tekemät videot:

Lyyli Hagan (1889-1980)

Ammatillisten unelmien historiaa

Ammatilliset unelmat

Sairaanhoitajien ensimmäiset 10 vuotta

Sairaanhoitajien vaaran vuodet

Sairaanhoitajan matkassa kenttäsairaalasta sotasairaalaan

Leikkaussalitoiminta ja hoitotarvikkeet Suomen sotien aikana (1939-1945)

Matkustaminen ICN-kongressiin vuonna 1925

Sairaanhoitajattaren muistelmat

Ennen ja jälkeen - Before and After

************************************************************************************************************************************************************************************

Näyttelyyn sisällöt:

Suomen Sairaanhoitajat 100 vuotta * 1925–1935 Oman ammattiliiton perustaminen * 1936–1939 Eteenpäin * 1939–1945 Sotien vuodet * 1945–1955 Jälleenrakentaminen * 1956–1965 Palkkaneuvotteluja * 1966–1979 Vahva ammattiliitto * 1980–1986 Tehyn perustaminen ja uuden alku * 1986-1994 Hoitotyön kehittäminen * 1995-2005 Asiantuntijuus * 2006-2016 Vaikuttaminen * 2016-2025 Organisaatiouudistuksia * Suomen Sairaanhoitajat alueyhdistykset * Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtajat * Tietoa historianäyttelyn kokoamisesta *