TVK:n konkurssista 30 vuotta

TVK:n historiallinen tausta

TVK oli vuosina 1922–1992 toiminut suurin ja vanhin toimihenkilökeskusjärjestö. TVK oli alun perin perustettu vuonna 1922 Suomen Virkailijakeskusliittojen Yhtymän nimellä, mutta muuttui pari vuotta myöhemmin Henkisen Työn Yhtymäksi. Vuonna 1944 nimeksi tuli Henkisen Työn Keskusliitto (HTK), mikä jatkoi Henkisen Työn Yhtymän toimintaa. Vuonna 1956 liitto muutti nimensä Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitoksi (TVK).

Tavoitteena oli kuntien ja valtion virkamiesten sekä teollisuustoimihenkilöiden ammatillinen edunvalvonta ja järjestäytyminen. Järjestön keskeinen alullepanija ja puuhamies oli sosiaaliministeriön kansliapäällikkö Niilo Mannio. Alkuvaiheessa järjestön taustalla vaikutti monia edistyspuoluelaisia, mutta sotien jälkeen poliittinen pohja laajeni, kun sosiaalidemokraatteja tuli laajalti mukaan toimintaan.

HTK:n perustajajärjestöjä oli 15 ja niissä oli yhteensä noin 15 000 jäsentä. 1950-luvun puolivälistä lähtien TVK:n jäsenmäärä kasvoi nopeasti: 100 000 jäsenen raja ylittyi vuonna 1956, 200 000 jäsenen raja vuonna 1970, ja vuoteen 1991 mennessä järjestön kokonaisjäsenmäärä oli noussut jo lähes 400 000.

TVK:n jäsenjärjestöt edustivat sekä julkisen että yksityisen sektorin toimihenkilöitä ja virkamiehiä. Julkisen alan jäsenjärjestöistä suurimpia olivat Virkamiesliitto, Kunnallisvirkamiesliitto, Suomen Sairaanhoitajaliitto (vuodesta 1982 Tehy) ja Suomen Opettajain Liitto (TVK:n jäsen vuoteen 1975). Yksityisellä sektorilla suurimpia jäsenjärjestöjä olivat Suomen Liikeväen Liitto, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden liitto ja Pankkitoimihenkilöliitto. Joulukuussa 1969 perustettiin TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ry huolehtimaan TVK:n julkisen sektorin neuvottelu- ja sopimustoiminnasta.

Liike- ja sijoitustoiminnan laajeneminen

Vuonna 1951 perustettu Vendito Oy oli aluksi Virkamiesliiton ja yksityishenkilöiden omistama koneisiin, laitteisiin ja puutavarakauppaan keskittynyt agentuuriliike. 1950-luvun lopulla se laajensi toimialaansa kuluttajatavarakauppaan. Yhtiön kautta Virkamiesliiton jäsenet saattoivat hankkia erilaisia ylellisyystuotteita tavallista vähittäismyyntiä edullisemmin.

Monet TVK:n ja sen jäsenjärjestöt ryhtyivät Vendito Oy:n osakkaiksi 1970-luvulla. Suurimmat omistajat olivat pitkään Virkamiesliitto, Kunnallisvirkamiesliitto ja Postivirkamiesliitto. TVK:n omistusosuus Vendito Oy:sta oli pieni 1980-luvun puoliväliin asti, mutta vuonna 1990 siitä tuli yhtiön suurin omistaja.

Venditon luottokortti oli erittäin edullinen, ja se myönnettiin vain TVK-laisten ammattiliittojen jäsenille. Kortti oli aikanaan tavalliselle kansalaiselle lähes ainoa Visan vaihtoehto. Ammattiliiton jäsenyyden kautta monelle toimihenkilölle ja virkamiehelle avautui mahdollisuus oman luottokortin hankintaan.

TVK-Invest syntyi vuonna 1987, jolloin TVK ja sen kolme keskeistä ammattiliittoa sijoittivat kukin kahdeksan (8) miljoonaa markkaa omaan sijoitusyhtiöön. Tehyllä oli keskeinen rooli TVK-Investin perustamisessa, mutta se vetäytyi hankkeesta jo seuraavana vuonna. Myöhemmin osakaspohja laajeni ja yhtiö hankki laajalti myös kiinteistöjä.

Vendito Oy:n tärkeimmiksi toimialoiksi vakiintuivat 1980-luvun lopulla luottokortti-, bensiinikauppa- ja matkatoimistotoiminta. Vendito-konserni muodostettiin vuonna 1991, kun TVK-laisesta sijoitusyhtiöstä TVK-Invest Oy:sta tehtiin Vendito Oy:n tytäryhtiö ja matkatoimistotoiminta eriytettiin omaksi yhtiökseen, Matka Venditoksi.

Ongelman ydin oli sijoitusyhtiö TVK-Invest. Yhtiö oli vuodesta 1987 saakka toiminut kolmikantaperiaatteella: TVK-laiset liitot antoivat liikenevät varansa sijoitettavaksi sijoitusyhtiöön, Vendito pumppasi sijoituspottiin lisää lainarahaa ja takaajana toimi keskusjärjestö TVK.

Mukaan 1980-luvun lopun kasinopeliin

TVK oli hakeutunut rahalaitoskumppanuuteen Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) kanssa. Rahamarkkinoiden vapautuessa 1980-luvun lopulla SKOP tarjosi markkinoille lainarahaa ja kannusti keskusjärjestöjen ja liittojen toimijoita sijoittamaan rahaa pörssiosakkeisiin.

Taustalla vaikutti jo 1960-luvun lopulta alkanut ammattiyhdistysten jäsenmaksujen työnantajaperintä. Työnantajat tilittivät jäsenten palkasta perimänsä jäsenmaksut suoraan ammattiliitoille. Se toi ammattiyhdistysliikkeelle tasaisen kassavirran, jota voitiin sijoittaa eteenpäin. Sijoitustoiminnalla tavoiteltiin ammattiliittojen jäsenmaksujen pitämistä alhaisina ja työtaistelurahastojen kasvattamista. Alkuperäinen sijoitustavoite oli vilpitön; TVK:n jäsenpalvelujen parantaminen ja varojen kartuttaminen.

1980-luvun lopulla Suomen osakesijoituksiin perustuva kasinotalous kävi ylikierroksilla. Osakekurssien nousulla saattoi onnistuessaan tehdä helppoja voittoja. Se kiinnosti myös ammattiyhdistysliikettä. TVK ja sen liitot lähtivät aktiivisesti mukaan kasinopeliin. Kasinopeliä pyöritti ydinporukka, joka muodostui muutamasta TVK:n ja sen keskeisten liittojen talouspäälliköstä, luottamushenkilöstä ja sijoitusyhtiöiden johtajista. Pääosa TVK:n luottamushenkilöistä koostuvasta puheenjohtajistosta ja muusta hallituksesta pidettiin järjestöjen sijoitustoiminnan ulkopuolella.

Tappiolliset sijoitukset kaatuivat päälle

Vendito-konserni paisui laajaksi yritysryppääksi, jossa yritykset kietoutuivat toisiinsa monimutkaisten keskinäisten kauppojen, omaisuuden siirtojen, vakuusjärjestelyiden ja tavanomaisten liiketapahtumien keinoin. Epäonnistuneiden osake- ja sijoitusoperaatioiden taustalla ”hääri” SKOP:n järjestöpankkiin siirtyneitä entisiä ay-toimitsijoita, jotka kokosivat tappiollisia osakesijoituksia TVK-Investiin ja Vendito Oy:lle.

Syyskuussa 1991 Vendinto-konsernin rahalaitoskumppani SKOP ajautui Suomen pankin valvontaan ja kaatui. SKOP:n pörssikupla puhkesi. Helmikuussa 1992 Venditon hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja saivat tilintarkastajilta muistion, missä tarkastajat vaativat yhtiökokouksen kutsumista koolle ja yhtiön asettamista selvitystilaan. Tämä muistio sisältöineen jäi pienen piirin tietoon, eikä tavoittanut koko TVK:n johtoa tai hallitusta.

TVK:n edustajakokouksessa toukokuussa 1992 ei puhuttu mitään Vendito-konsernin talousvaikeuksista. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin aikaisempi varapuheenjohtaja Riitta Prusti, josta tuli maamme ensimmäinen naispuolinen keskusjärjestöjohtaja. Hänet oli pidetty epäonnisen sijoitustoiminnan ulkopuolella.

Kesällä 1992 alkoi julkisuuteen tihkua tietoja TVK:n ja muiden toimihenkilöjärjestöjen omistaman Vendito-konsernin talousvaikeuksista. Yhtiöön palkattiin konsultti pelastamaan se konkurssilta. Sangen pian konsultti joutui toteamaan, että yhtiön vararikko on vääjäämättä edessä. Sijoitusten arvo oli kutistunut velkoja pienemmiksi.

Elokuussa 1992 TVK:n johto erotti talouspäällikkönsä. Erottamisen syy oli omavaltaisuus ja holtiton kassanhoito. Kunnallisvirkamiesliitto puolestaan hyllytti sekä puheenjohtajansa että talouspäällikkönsä. Julkisuuteen nousivat epäilyt omien yhtiöiden ja järjestön varojen väärinkäytöstä.

Syntyi suunnitelma Venditon pelastamiseksi. TVK:n hallitus ehdotti jäsenliitoille Venditon tukemista runsaalla 80 miljoonalla markalla. Jäsenjärjestö Tehy kieltäytyi välittömästi. Se oli myynyt osuutensa TVK-Investistä jo vuonna 1988, eikä halunnut enää sitoutua tappiollisen sijoitustoiminnan pelastamiseen.

TVK:n kaatuminen

Vendito jätti elokuussa konkurssihakemuksen ja pesänhoitajat antoivat synkän arvion yhtiön varoista ja veloista. Venditon suurimmat velkojat olivat suomalaiset liikepankit. SKOP tarjoutui ostamaan TVK:n toimitilat 70 miljoonalla markalla, mutta ehtona oli, että kaikki jäsenliitot vastaisivat TVK:n vuokramenoista. Tehy ei suostunut järjestelyyn, joten tarjous raukesi. Tämä sinetöi TVK:n kohtalon.

TVK:n kohtaloksi koitui TVK-Invest Oy, jonka kaupankäynti SKOP:n osakkeilla johti jyrkkään tappiokierteeseen, yritysjärjestelyihin ja Vendito Oy:n vararikkoon. TVK kaatui lopulta yli 100 miljoonan markan tappiollisiin sijoituksiin. TVK oli taannut Venditon lainoja suurilla summilla ja sillä oli lisäksi saatavia yhtiöltä. Erityisesti terveydenhuoltoalan järjestöt – etunenässä Tehy – olivat haluttomia maksamaan velkoja.

Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen keskusliiton TVK:n ja sen jäsenliittojen sijoitusyhtiö Vendito Oy ajettiin lopulta konkurssiin 28. elokuuta 1992. Pian tämän jälkeen TVK:n hallituksella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hakea myös keskusjärjestö konkurssiin. Se tapahtui 3.9.1992.

Palkansaajakeskusjärjestön historian ensimmäisen naispuheenjohtajan Riitta Prustin kausi jäi todella lyhyeksi; toukokuusta syyskuuhun. TVK-laisten ammattiliittojen tappiot Venditon ja TVK:n konkurssissa olivat mittavat nousten yhteensä kymmeniin miljooniin markkoihin. Konkurssin jälkipyykki ylimääräisine konkurssipesien erityistilintarkastuksineen ja pitkine oikeusprosesseineen oli vielä edessä.

Lopuksi

TVK ja sen edeltäjäjärjestöt ehtivät ajaa suomalaisten henkisen työn, toimihenkilöiden ja virkamiesten asiaa 70 vuotta. TVK:n kaatumisen jälkeen lähes kaikki sen jäsenliitot liittyivät entiseen teknillisten toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:hon, josta muodostui laaja toimihenkilöiden keskusjärjestö.

TVK:n ja sen keskeisten yhtiöiden arkistot ovat säilytyksessä Toimihenkilöarkistossa. Kyseiset arkistoaineistot ovat vapaasti tutkittavissa. TVK:n ja Vendito-konsernin yhtiöiden konkurssipesistä on tehty vuonna 1993 erikoistilintarkastukset, jotka hieman valaisevat konkurssia taloudellisten lukujen näkökulmasta. Sen sijaan TVK:n konkurssin syvempi historiallinen tutkimus on vielä tekemättä. Ilmeisesti osa TVK:n kaatumiseen liittyvistä asiakirjoista on hävinnyt aikojen saatossa, mikä voi hieman vaikeuttaa kokonaiskuvan hahmottamista.

Kirjoittaja Arto Alajoutsijärvi, arkistonjohtaja

Lähteitä

Laakso Mikko, Tahdon asia. Tehy 1982–2012. Tehy ry 2012.

Levä Ilkka, Toimihenkilöt neuvottelupöydässä. Järjestöt työmarkkinoiden taitekohdissa 1945–2015. Gaudeamus, Tallinna 2021.

Prusti Riitta, Kiirastuli. Toim. Ritva Reinboth. Gummerus, Jyväskylä 1994.

Silvennoinen Markku, SuPer 1988–2010. Lähin hoitaja – tärkein hoitaja! Edita, Porvoo 2012.

Tehy ry:n lehtileikkeet: TVK:n kaatuminen 11.8.1992–17.9.1992.

Toimihenkilöt liikkeessä II. Yhteydet politiikkaan, lakot ja jäsenmäärien kasvu. TJS-kulttuurijulkaisut 2021.

Valtionapulaitosten henkilökuntaliitto – VATL ry 1974–1994. VATL ry, Helsinki 1994.

Åberg Veijo, Sovun puolella. STTK 75 vuotta 1946–2021. Oy Spiritus Historiae Ab, STTK 2021.