Sairaanhoitajat 100 vuotta - vuodet 1980-1986

Sairaanhoitajaliitosta oli muodostunut vahva edunvalvontajärjestö. Liitossa toimi useita toimikuntia, jotka edistivät liiton tavoitteita. Neuvottelut terveydenhuoltoalan yhteisen järjestön perustamiseksi jatkuivat ja lopulta päättyivät Tehyn perustamiseen kesällä 1982. Sairaanhoitajaliiton henkilöstö siirtyi Tehyn palvelukseen. Sairaanhoitajaliiton toiminta jatkui kesästä 1982 alkaen liiton keskushallituksen vetämänä ilman palkattua henkilöstöä. Sairaanhoitajaliiton uudet toimintaohjeet määrittivät liiton tulevan toiminnan. Sairaanhoitaja- Sjuksköterska -lehti lakkasi ilmestymästä v. 1981 alkaen kolmeksi vuodeksi, mutta jäsenistö kaipasi omaa lehteä ja se alkoi ilmestymään taas vuodesta 1984 alkaen. Sairaanhoitajaliitto vuokrasi Tehyltä toimitilan ja palkkasi toiminnanjohtajan ja lehdelle päätoimittajan.

1980-luvun alussa Sairaanhoitajaliitto oli aktiivinen, itsenäinen toimija ja viimeisteli yhteistyöjärjestöjen kanssa yhteisen järjestön perustamista.

Kattojärjestöt TVK, STTK ja Akava tekivät joulukuussa 1978 sopimuksen yhteisen opintokeskuksen perustamisesta. Se sai nimen TJS Opintokeskus ja aloitti toimintansa vuoden 1980 alussa. Luottamusmies- ja järjestökoulutukset siirtyivät järjestöiltä sen tehtäväksi.

Sairaanhoitajaliitolla oli kaudella 1979-1982 runsaasti yhteistyökumppanuuksia ja sillä oli edustajia mitä erilaisimmissa työryhmissä, johtoryhmissä, johtokunnissa, neuvottelukunnissa, lautakunnissa ja valtuuskunnissa, hallituksissa jne. Järjestö oli näkyvä ja vaikutusvaltainen. Vuonna 1981 terveydenhoitajien etujärjestöksi oli perustettu Terveydenhoitajaliitto. Neuvottelut sen kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja liittymisestä perustettavaan Tehyyn eivät onnistuneet ja lopputuloksena 700 terveydenhoitajaa erosi Sairaanhoitajaliitosta.

1970-luvulla Sjuksköterskeföreningen i Finland (lyh. SFF) piti ongelmallisena sitä, että ruotsinkielisillä sairaanhoitajilla ei ollut työpaikoilla samanlaista ammattiosastorakennetta kuin suomenkielisillä sairaanhoitajilla. Uuden yhteistyöjärjestön perustamisen suunnittelu oli SFF:lle akuutti aihe, koska se ei halunnut olla samaan tapaan perustamassa Tehyä kuin muut yhteistyöjärjestöt, mutta halusi varmistaa ruotsinkielisten sairaanhoitajien edunvalvonnan uudessa järjestössä. Itsenäisenä järjestönä SFF halusi keskittyä ihmisläheisemmän hoitotyön kehittämiseen eikä halunnut olla mukana edunvalvontatyössä. Vuonna 1978 SFF sai varmistuksen siitä, että ruotsinkieliset sairaanhoitajat voivat perustaa omia ammattiosastoja. Niitä perustettiin parissa vuodessa 24 eri puolille Suomen ruotsinkielisiä seutuja. Vuonna 1980 ruotsinkieliset ammattiosastot perustivat Sairaanhoitajaliiton ruotsinkielisen piiriyhdistyksen, Finlands sjuksköterskeförbunds distriktsförening för Svenskfinlad rf, jolla tuli olemaan vastaavanlainen asema perustettavassa Tehyssä kuin muillakin Sairaanhoitajaliiton piiriyhdistyksillä. Kesällä 1980 Sjuksköterskeföreninen i Finland (lyh. SFF) erosi Suomen sairaanhoitajaliiton jäsenyydestä ja jatkoi itsenäisenä järjestönä aiempaan tapaansa. Läheinen yhteistyö ammattijärjestöjen kanssa jatkui kuitenkin edelleen. Yhdistyessään Sairaanhoitajaliittoon SFF oli luovuttanut Sairaanhoitajaliitolle virallisen asemansa kansainvälisessä sairaanhoitajaliitossa ICN:ssä ja pohjoismaisessa sairaanhoitajajärjestössä PSY:ssä. Ruotsinkielisen sairaanhoitajayhdistyksen historiasta vuonna 2022 julkaistu kirja, Profession och gemenskap Sjuksöterskeföreningen i Finland 1898-2023, antaa paljon tarkkoja tietoja sisarjärjestöjen monipuolisesta ja pitkääaikaisesta tiiviistä yhteistyöstä.

Sairaanhoitajapäivät olivat muodostuneet vuosittaiseksi sairaanhoitajien tapaamisten kohokohdaksi.

1982 alkuvuoden Sairaanhoitajaliitto keskittyi Tehyn perustamiseen. Kesäkuun alussa 1982 yhteistyöjärjestöjen kanssa oli sovittu tulevista yhteistyömuodoista ja yhteistyöalueista. Keväällä 1982 pidettiin ns. Tehyn vaalit, jossa jäsenistö valitsi edustajat Tehyn perustamiskokoukseen.

Sairaanhoitajaliiton liittokokous 8.6.1982 Helsingissä Finlandia-talossa mullisti järjestön tulevan toiminnan

Sairaanhoitajaliiton liittokokoukseen osallistui 335 edustajaa ja eri järjestöjen edustajia, toimihenkilöitä ja kutsuvieraita sekä lehdistöä. Kokouksessa päätettiin, että Sairaanhoitajaliiton sairaanhoitajien edunvalvonta päättyy ja Tehy ry ottaa vastuun 10.6.1982 alkaen. Sairaanhoitajaliitto erosi TVK:sta ja muista sopimusjärjestöistä. Kokous hyväksyi Terveyspoliittisen ohjelman, jonka laatimiseen on käytetty paljon aikaa ja työtä. Se tarjottiin myös Tehyn käyttöön. Sairaanhoitajaliiton työtaistelurahasto siirrettiin Tehylle vuoden 1983 alusta. Samalla Sairaanhoitajaliiton työtaistelurahasto lakkautettiin.

Sairaanhoitajaliiton ja piiriyhdistysten säännöt muutettiin vastaamaan ammatillisaatteellista toimintaa. Sairaanhoitajaliiton uusien sääntöjen mukaan se yhdisti sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet ja toimi Tehyn yhteistyöjäsenenä hoitotyön kehittämiseksi. Sairaanhoitajaliiton jäseninä olivat piiriyhdistykset. Sairaanhoitajaliiton ja opiskelijajärjestö SSOL:n yhteistyösopimus irtisanottiin ja opiskelijatyö siirtyi Tehyn hoidettavaksi. Opiskelijat liittyivät jatkossaTehyyn eikä piiriyhdistyksiin.

Liiton toimielimet olivat liiton kokous ja keskushallitus. Ylin päätäntävalta oli aina alkuvuodesta pidettävällä liittokokouksella. Se hyväksyi toimintakertomuksen ja vahvisti suunnitelmat seuraavalle vuodelle. Keskushallitukseen kuului puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä, jotka valittiin kaksivuotiseksi kaudeksi.

Tehyn perustamisen jälkeen 1982 paikallisyhdistysten uusien sääntöjen mukaan piiriyhdistyksen jäseninä voivat olla Tehyn ammattiosastoihin kuuluvat ansiotyössä olevat sairaanhoitajat ja työstä poissaolevat sekä itsenäiset ammatinharjoittajat ja yrittäjinä toimivat sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet henkilöt.

Toini Nousiainen oli Sairaanhoitajaliiton puheenjohtajana vuoteen 1982 saakka. Kun hänet valittiin Tehyn puheenjohtajaksi, hän jatkoi vuoteen 1986 saakka Sairaanhoitajaliiton keskushallituksen jäsenenä ja liiton varapuheenjohtajana, jossa roolissa hän pystyi edelleen edustamaan Sairaanhoitajaliittoa mm. kansainvälisissä tehtävissä. Aila Jokinen oli liiton puheenjohtajana 1982 -1986.

Tehyn perustamisen pitkä taival

"Laiton lakko" vuonna 1968 oli käynnistänyt TVK:n terveydenhuoltoalan järjestöjen yhteistyön. Vuonna 1971 Sairaanhoitajaliitto, Suomen Lastenhoitajaliitto, Suomen Kätilöliitto ja Suomen lääkintävoimistelijaliitto solmivat TVK:n terveydenhuoltoalan järjestöjen yhteistyösopimuksen. Sopimukseen yhtyivät v. 1973 Suomen Hammashoitajat ja vuonna 1974 Suomen Apuhoitajaliitto sekä Suomen Laboratoriohoitajayhdistys vuonna 1975. Toini Nousiainen oli yhteistoimikunnan puheenjohtajana. Toimikuntaa työllistivät virkeehtosopimusneuvottelut ja sopimuskierrosten neuvottelutavoitteet sekä lakkokysymykset.

Sairaanhoitajaliitto aloitti vuonna 1975 liittovaltuuston päätöksen mukaisesti neuvottelut terveydenhuoltoalan järjestöjen yhdistämisestä. Yhdentymisneuvotteluissa järjestöjä edustivat puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Niissä kartoitettiin järjestöjen organisaatiot, henkilöstö- ja taloudelliset resurssit sekä yhteistyön kehittämisvaihtoehdot. Yhteisen järjestön sääntöjen valmistelu oli erittäin työlästä ja se vei aikaa useita vuosia. Valmisteluun osallistui useita työryhmiä jokaisessa järjestössä. Sairaanhoitajaliiton päättävissä elimissä, liittokokouksissa, valtuustoissa, piiriyhdistyksissä ja ammattiosastoissa keskusteltiin ja otettiin kantaa Tehyn perustamiseen. Sairaanhoitajaliiton liittokokous 1979 teki päätöksen, että se on valmis muodostamaan yhteisjärjestön ja neuvottelut yhdistymisestä jatkuivat.

Syksyllä 1980 seitsemän järjestöä päättivät yhteisen järjestön perustamisesta. Apuhoitajaliitto jäi yllättäen pois neuvotteluista tammikuussa 1982 ja muut kuusi järjestöä allekirjoittivat yhdentymissopimuksen 19.1.1982. Tehyn valmistelua pidettiin Sairaanhoitajaliiton sisällä perusteellisena ja demokraattisena.

Jo ennenkuin Tehy varsinaisesti perustettiin v. 1982, oli yhteistyöjäsenjärjestöissä saatu sovittua Tehy-lehden julkaisemisen aloittaminen. Sairaanhoitaja-Sjuksköterskan -lehden julkaiseminen lopetettiin vuoden 1980 lopussa. Ensimmäinen Tehy-lehti ilmestyi vuoden 1981 alussa. Sairaanhoitajalehden toimituskunta vastasi tällöin lehden toimittamisesta. Vuonna 1981 käynnistettiin laaja kampanja tulevan Tehy järjestön tunnetuksi tekemiseksi. Tehy-lehden sisältö vahvisti yhteenkuuluvuuden tunnetta. TV-mainoksilla ja tiedotuksella haluttiin houkutella jäseniä ja herättää kiinnostusta uudesta järjestöstä.

Yhdistymisessä järjestöt siirsivät varojaan Tehylle. Sairaanhoitajaliitto luovutti Tehylle mittavaksi kasvaneen työtaistelurahastonsa. Tehyyn perustettiin 14 alueellista piiriyhdistystä ja ruotsinkielinen piiriyhdistys. Opiskelijat liitettiin Tehyn opiskelijajäseniksi.

Sairaanhoitajaliitto muodosti perustan Tehylle. Sen puheenjohtajasta Toini Nousiaisesta tuli Tehyn ensimmäinen puheenjohtaja. Sairaanhoitajaliiton 39 työntekijää siirtyivät Tehyn palvelukseen 10.6.1982. Sen jälkeen Sairaanhoitajaliitto jatkoi toimintaa yhteistyöjäsenenä uudessa yhteisössä.

Tehyn perustamiskokous pidettiin 7.–9.6.1982 Finlandia-talolla. Tehyn julkaisu Tahdon asia, Tehy 1982 - 2012, Mikko Laakso, Otavan kirjapaino Oy, 1982, kertoo lisää Tehyn perustamisen vaiheista sekä Tehyn omaa historiaa ensimmäisten 30 vuoden ajalta. Tehy on julkaissut myös toisen historiastaan kertovan kirjan Omilla jaloillaan, Tehy 2008 - 2022, Mikko Laakso, Otavan kirjapaino Oy, 2022.

Sairaanhoitajaliitto jatkoi itsenäisenä järjestönä sekä Tehyn yhteistyöjäsenenä.

Tehyn perustamisen myötä Sairaanhoitajaliitto luopui jäsentensä taloudellisesta edunvalvonnasta ja Sairaanhoitajien työttömyyskassa siirtyi Tehyn alaisuuteen. Sairaanhoitajaliitto päätti keskittyä nyt hoitotyön ja ammattikunnan kehittämiseen, sairaanhoitajien osaamisen tukemiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Yhteiskunnallisella vaikuttamisella päätettiin tuoda esiin hoitotyön merkitystä.

Sairaanhoitajaliitto tuki Tehyn taloudellista toimintaa merkittävästi. Liitto luovutti Tehylle kaksi kolmasosaa omaisuudestaan. Omaan toimintaan jäi yksikolmannes aiemmasta omaisuudesta. Tehyn perustamisen jälkeen myös kaikki piiriyhdistysten työntekijät siirtyivät Tehyn palvelukseen. Piiriyhdistyksillä oli omia toimitiloja ja käyttöomaisuutta, jonka käytöstä, käyttökorvauksesta tai luovuttamisesta piti erikseen neuvotella. Piiriyhdistysten nimet ja rajat säilyivät ennallaan ja niiden aluerajat olivat samat kuin Tehyllä. Sairaanhoitajaliiton ruotsalaiseutujen piiriyhdistykseen (Distriktsföreningen för svenskfinland rf) voivat ruotsinkieliset jäsenet kuulua maantieteellisistä tai Tehyn ammattiosastosta riippumatta. Jos jäsen erosi Tehyn ammattiosastosta hän erosi samalla myös Sairaanhoitajaliitosta.

Sairaanhoitajaliitolle jäi toimitilaksi yksi 20 neliön vuokratila Pasilaan Tehyn tiloihin. Liitto omisti edelleen muita kiinteistöjä, joista se sai vuokratuloja. Palkattua henkilöstöä ei enää ollut, vaan käytännön asioista vastasi liittokokous ja keskushallitus sekä sen nimeämät toimikunnat. Sairaanhoitajaliiton uusi keskushallitus aloitti kaksivuotiskautensa 23.6.1982.

Toimintaohjeet tulevalle toiminnalle

Vuonna 1925 perustetun Sairaanhoitajatarliiton tavoitteiksi asetetut ammatilliset unelmat oli nyt syytä päivittää ajan tasalle. Tehylle oli siirtynyt vastuu sairaanhoitajien taloudellisesta edunvalvonnasta. Vain sillä oli jatkossa oikeus neuvotella sairaanhoitajien palkoista ja työoloista sekä työsuhteen ehdoista. 1900-luvun alun kieliriidat olivat jääneet taakse eikä kielipolitiikkaa ollut enää merkityksellinen asia. Mutta kaikki muut ammatilliset unelmat olivat edelleen ajankohtaisia ja ne toimivat järjestön toiminnan ohjenuorina.

- Toiminta on valtakunnallista, ei pelkästään Helsinki keskeistä
- Kansainvälinen toiminta jatkuu
- Sairaanhoitajan ammatti tulee tunnetuksi
- Sairaanhoitajan ammatin arvostus kasvaa
- Suomen sairaan- ja terveydenhoito kehittyy
- Sairaanhoitajakoulutus alkaa ja kehittyy
- Järjestön toiminnan vakaus (talous, jäsenhankinta, yhteistyösuhteet, oma tiedotuskanava)

Sairaanhoitajaliitto oli suuren ponnistuksen jälkeen uuden tilanteen edessä. Kirjatuilla toimintaohjeilla määriteltiin liiton toiminnan tavoitteita ja osoitettiin vastuuta jäsenille annetuista lupauksista. Pääasiassa tuli keskittyä sairaanhoitajien ammatilliseen kehittämiseen, koulutukseen, tiedotukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Liiton tuli osallistua hoitotyön kehittämiseen ja keskusteluun hoitotyön merkityksestä yhteiskunnassa.

Alla kuvataan 1982 annetut tarkat toimintaohjeet, joissa määriteltiin Tehyn ja Sairaanhoitajaliiton toiminnan rajapintoja ja Sairaanhoitajaliitolle jääneet itsenäiset tehtäväalueet.

Päätöksenteko -organisaatio vuodesta 1982 alkaen: Päättävät elimet ovat liiton kokous, joka pidetään kerran vuodessa keväällä sekä keskushallitus, joka kokontuu tarpeen mukaan. Liiton puheenjohtaja on luottamustehtävässä ja toimii keskushallituksen puheenjohtajana. Keskushallituksen alaisena voi toimia sen asettamia toimikuntia ja työryhmiä, kuten esim. hoitotyön asiantuntijatoimikunta tai toimitusneuvosto. Sairaanhoitajaliiton jäseninä ovat rekisteröidyt yhdistykset, joiden päättävinä eliminä toimivat yhdistyksen kokous ja hallitus. Sairaanhoitajaliiton piiriyhdistysten jäseniksi voivat liittyä ansiotyössä olevat sairaanhoitajat, jotka ovat Tehyn ammattiosaston jäseniä. Lisäksi yhdistyksen jäseninä voivat olla ansityöstä poissa olevat sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneet henkilöt ja sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneet itsenäiset ammatinharjoittajat.

Hoitotyön kehittäminen sekä opinto- ja koulutustoiminta: Sairaanhoitajaliittoon nimitetään hoitotyön asiantuntijatoimikunta, jonka tehtävänä on vastata hoitotyön kehittämisen toiminnoista. Sairaanhoitajaliitto suunnittelee ja järjestää sairaanhoitajien ammatillista täydennyskoulutusta. Vuosittain järjestettävien koulutustilaisuuksien ohjelmat tulee laatia tasapuolisesti eri erikoisalojen kehittämistarpeita vastaaviksi. Sairaanhoitajapäivät järjestetään vuosittain. Liiton kokouksen yhteydessä pidetään hoitotyön kehittämisseminaari. Opintopäivistä saatava tuotto on Sairaanhoitajaliiton tuloa ja sillä kartutetaan opintorahastoa. Sairaanhoitajaliitto tukee eri erikoisalojen opintopäiviä toimimalla päivien talouden takaajana. Sairaanhoitajaliitto ohjaa jäseniään käyttämään myös ulkopuolisia palveluja kuten kesäyliopistoja, työväen- ja kansalaisopistoja sekä tukee yhteistyöjäsenten välistä yhteistyötä. Sairaanhoitajaliitto tukee Tehyä antamalla asiantuntija-apua vuosittaistenTehy-päivien suunnitteluun ja sairaanhoitajien korkeanasteen koulutuksen kehittämiseen.

Tutkimustoiminta: Sairaanhoitajaliitto ei itse harjoita tutkimustoimintaa, mutta se tukee sitä apurahoilla, julkaisutoiminnalla sekä seminaareilla. Sairaanhoitajaliitto tukee Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen tavoitetta saada hoitotyön tutkimus sisällytetyksi korkeakoulujen ja terveydenhuollon tutkimuspoliittisiin tavoitteisiin. Liitto tukee toimintaan läheisesti liittyvää tutkimusta esim. sairaanhoitajan työn tutkimusta sekä Sairaanhoitajaliiton historian laatimista. Sairaanhoitajaliitto huolehtii historiallisesti arvokkaan arkistonsa järjestämisestä ja säilyttämisestä.

Julkaisutoiminta: Tehy-lehden rinnalle kehitetään korkeatasoinen hoitotyön aikakausikirjatyyppinen julkaisu, jossa seurataan hoitotyön yleistä kehittymistä sekä välitetään tietoa eri erikoisaloista. Julkaisutyössä hyödynnetään sairaanhoitajien ja eriasteisten opiskelijoiden tutkimukset ja tutkielmat. Jäseniä aktivoidaan kirjoittamaan artikkeleita ja seurataan pohjoismaisia ja kansainvälisiä julkaisuja. Aloitetaan neuvottelut Sairaanhoitajien koulutussäätiön kanssa julkaisutoiminnasta vuoden 1983 aikana. Liiton toiminnasta tehdään esite. Sairaanhoitajien ammatillista yhteenkuuluvuutta vahvistetaan jäsenmerkillä, myönnettävillä standareilla ja mahdollisesti myös reliefin avulla.

Kansainvälinen yhteistyö: Sairaanhoitajaliitto pitää yllä nykyiset suhteensa PSY:n ja ICN:n kanssa, joiden toimintamuotoina ovat kokoukset, kongressit, opinto- ja koulutusyhteistyö. Sairaanhoitajaliitto tukee eri erikoisaloilla työskentelevien kansainvälistä ja pohjoismaista yhteistyötä myöntämällä kokous- ja opintoapurahoja sekä maksamalla esim. radiologiasairaanhoitajien ja laboratoriosairaanhoitajien kansainvälistenjärjestöjen jäsenmaksut sekä pohjoismaisten yhteistyökokousten osallistujien kustannukset. Kansainvälisten järjestöjen edunvalvontaan liittyvissä asioissa on Tehyllä ja Sairaanhoitajaliitolla molemminpuolinen informaatiovelvollisuus. Tehyn kansainvälisten asioiden sihteerin velvoitteena on asiantuntemuksen ja informaation kanavoiminen.

Suhde Tehyyn: Sairaanhoitajaliitto vahvistaa ja tukee Tehyn edunvalvontatoimintaa antamalla asiantuntija-apua esim. aloitteiden, lausuntojen ja kannanottojen muodossa. Tehy edustaa sairaanhoitajia työnantaja- ja viranomaisneuvotteluissa. Sairaanhoitajaliiton rooli oman alan asiantuntijaelimenä säilyy ja se voi antaa lausuntoja sellaisissa sairaanhoitajien ammattia koskevissa asioissa, joilla ei ole vaikutusta muihin yhteistyöjäsenjärjestöihin.

Yhteistyö kotimaisten järjestöjen kanssa: Ylläpidetään yhteistyötä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa, joiden toiminta liittyy läheisesti Sairaanhoitajaliiton toimintaan, esim. SHKS (Sairaanhoitajien koulutussäätiö), SSKS (kristilliset sairaanhoitajat) ja Sairaanhoidon Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistys ry. sekä Terveydenhuollon opettajat.

Sairaanhoitajaliiton taloudelliset toimintaedellytykset: Sairaanhoitajaliitto ei peri jäseniltään jäsenmaksua, vaan sen toiminta rahoitetaan liiton omaisuuden tuotolla ja Tehyn palautteella, joka on suhteutettu ammattiosastoihin kuuluvaan yhteiseen jäsenmäärään. Tehy antaa sihteerityövoimaa Sairaanhoitajaliitolle joko ilman korvausta tai korvausta vastaan. Myös muita palveluita on mahdollistaa ostaa Tehystä. Tehyn palveluista mm. kirjanpito, taloushallinto, jäsenrekisteri ja kokousten järjestelyt ovat yhteistyöjäsenjärjestöille maksuttomia.

Vuoden 1982 aikana ei voitu arvioida liiton eikä piiriyhdistysten taloudellisia toimintaedellytyksiä, koska Tehyltä saatavan jäsenmaksupalautteen suuruutta ei pystytty vielä luotettavasti arvioimaan. Vuoden 1982 tulot ja menot jouduttiin arvioimaan summittaisesti, huomioden kuitenkin tiedossa olevat kansinvälisen toiminnan kulut ja jäsenmerkkikulut yms.

Sairaanhoitajaliiton toiminta 1983-1986

Vuosina 1983-1986 Sairaanhoitajaliitto koki vauhdikkaita kehitysaskeleita. Talous vahvistui, koulutustoiminta laajeni ja kansainvälinen yhteistyö kukoisti. Jokavuotiset liittokokoukset arvioivat toimintaa ja varmistivat, että se pysyi toimintaohjeiden mukaisena.

Toiminta kehittyy

Liittokokouksissa linjattiin rohkeasti tulevaisuutta. Keskushallituksen roolia kehitettiin, koulutustapahtumia laajennettiin ja jäsenmaksuja tarkasteltiin. Vaikka kevään 1983 Tehyn lakko hidasti piiriyhdistysten toimintaa hetkellisesti, Sairaanhoitajaliitto jatkoi nousujohteista kehitystään. Huhtikuussa 1985 Helsingissä järjestetty Aino Durchman -symposium oli yksi vuoden kohokohdista! Symposium tarkasteli sairaanhoitajakoulutuksen vaiheita. Kutsuvieraina oli 57 henkilöä, jotka edustivat Ammattikasvatushallitusta, Lääkintöhallitusta, yliopistoja ja sairaanhoito-oppilaitoksia, sekä terveyskeskuksia ja sairaaloita.

Koulutus- ja opintotoiminta

Sairaanhoitajaliitto panosti vahvasti sairaanhoitajien ammatilliseen koulutukseen. Apurahojen jakaminen kahdesti vuodessa mahdollisti ennätysmäärän tuettuja opintoja. Vuonna 1985 apurahaoja jaettiin 87 hakijalle. Apurahojen lisäksi annettiin Sairaanhoito-oppilaitoksille jaettavaksi apuraha erikois- ja jatkokoulutuksessa oleville. Koulun opettajakunta sai päätää apuhajojen saajista Sairaanhoitajaliiton periaatteiden mukaisesti. Liiton ja piiriyhdistysten järjestämät opintopäivät olivat suosittuja. Sairaanhoitajaliitto toimi piiriyhdistysten järjestämien opintopäivien taloudellisena turvaajana. Pitkäaikaissairaiden hoito oli paljon esillä ja siihen liittyvät koulutukset päätettiin vakiinnuttaa vuosittaisiin ohjelmiin. Sairaanhoitajapäivien suunnittelu ja käytännön järjestelyt siirtyivät vuonna 1982 sitä varten perustetulle työryhmälle.

Julkaisutoiminta

Sairaanhoitaja - Sjuksöterskan -lehden lakkauttaminen v. 1981 alusta oli kipeä asia jäsenistölle, joka kaipasi oman alan lehteä. Vuonna 1984 Sairaanhoitajalehden julkaisu aloitettiin jälleen, nyt uudella, innokkaalla otteella. Vuosina 1984-1985 ilmestyi kaksi numeroa, ja vuonna 1985 valittu toimitusneuvosto asetti kunnianhimoisen tavoitteen: neljä numeroa vuodessa vuodesta 1988 alkaen. Lehdestä haluttiin ei-tieteellinen julkaisu, jossa oli hoitotyön artikkeleita ja Sairaanhoitajaliiton kannalta tärkeitä uutisia. Artikkeleiden kirjoittajina olivat hoitoalan arvostetut henkilöt yliopistoista ja sairaanhoito-oppilaitoksista sekä käytännön työelämästä. Lehden kuvitus pidettiin niukkana eikä siihen haluttu ilmoituksia. Lehti jaettiin jäsenetuna kaikille Sairaanhoitajaliiton jäsenille. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja nimettiin lehden päätoimittajaksi, mutta lehden sisällön suunnittelusta vastasi lehden toimitusneuvosto. Sairaanhoitajaliiton jäsenet olivat jo vuosia tottuneet saamaan liitosta kalenterit. Tehy otti nyt kalentereiden postituksen vastuulleen ja kaikki jäsenet saivat jatkossa Tehy-kalenterin.

Kansainvälinen toiminta

Liitto oli vahvasti mukana kansainvälisessä toiminnassa. Toini Nousiaisen tultua valituksi Tehyn puheenjohtajaksi vuonna 1982, hän oli myös Sairaanhoitajaliiton varapuheenjohtaja ja pystyi edustamaan Sairaanhoitajaliitoa mm. kansainvälisissä tehtävissä. Toini Nousiainen jatkoi PSY:n puheenjohtajana syyskuuhun 1983 saakka ja sen jälkeen hän oli hallituksen jäsenenä vielä useita vuosia. Suomesta Hertta Kalkas ja hänen jälkeensä Anneli Sarvimäki olivat PSY:n Vård i Norden -lehden toimitusneuvoston jäseninä.

ICN:n kokouksessa Tel Avivissa 1985 virallisena Sairaanhoitajaliiton edustajana oli Toini Nousiainen. Suomesta samaan kokoukseen osallistui yhteensä 24 henkilöä, jotka olivat saaneet matkaansa varten liitosta apurahoja. Osallistujien joukossa oli useita keskushallituksen jäsentä, Yhteistyötä tehtiin myös WENR:n ja PSY:n kanssa, ja kotimaassa järjestettiin monipuolisia seminaareja ja koulutusohjelmia. Maija Sorvettula toimi Sairaanhoitajaliiton edustajana WENRissä ja oli sen johtoryhmän jäsenenä v:sta 1984 alkaen. WENR on lyhenne nimestä Work Group of European Nurse Researchers. Se on siis eurooppalaisten hoitotieteen tutkijoiden työryhmä.

WENR- kongressi pidettiin Suomessa elokuussa 1986. Suomea yhteistyöryhmässä edustivat Suomen sairaanhoitajaliitto ja Sairaanhoidon tutkimuslaitos. Maija Sorvettula oli vuodesta 1984 alkaen WENR:in johtoryhmän jäsen.

Sairaanhoitajaliitto tuki edelleen laboratorio- ja röntgensairaanhoitajia, maksamalla niiden kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja osallistumisen kansainvälisiiin kokouksiin.

Kotimainen yhteistyö

Sairaanhoitajaliitto osallistui Tehyn ja yhteistyöjärjestöjen yhteiseen laivaseminaariin v. 1985. Tehy-yhteistyö oli päässyt käyntiin, mutta sen toteuttaminen vaati yhteistä keskustelua. Sairaanhoidon tutkimuslaitoksen kanssa liitto valmisteli koulutusohjelman "Hoitotyö filosofiana, tietoperustana ja käytännön toimintana". SPR:n kutsusta Sairaanhoitajaliitto liittyi sen kannatusjäseneksi vuonna 1984.

Talous ja hallinto

Liitto varmisti kestävän taloudenhallinnan tarkistamalla jäsenmaksuja ja myymällä Blåsippan-maa-alueen Helsingin kaupungille. Sen myynnin tuotto käytettiin hoito-opin professuurin perustamiseen Helsingin yliopistolle. Sitä varten Sampo-yhtiön antoi ison lahjoituksen ja yksittäiset sairaanhoitajat olivat keränneet lahjoitusrahoja tai maksoivat pieniä summia omista varoistaan. Syyskuussa 1985 Helsingin yliopisto sai yhteensä 1 025 000 markan lahjoituksen (n. 410 000 € vuoden 2024 rahanarvon mukaan), jolla katettiin hoito-opin professuurin kulut viiden ensimmäisen vuoden aikana.

Liiton talous vahvistui vuosi vuodelta. Tehyn toiminta-avustus toi tuottoa, mutta sen maksuperusteisiin ei liitossa oltu erityisen tyytyväisiä. Pian uuden toiminnan alettua, huomattiin että Sairaanhoitajaliiton toiminnan koordinoimiseksi ja kehittämiseksi tarvitaan henkilöstöä. Toiminnanjohtaja aloitti työt 1985 ja lehden päätoimittaja palkattiin 1986 alussa. Jo Tehyn perustamisen viime vaiheissa oli käynyt selväksi, että hoitoalan palkkatavoitteet eivät neuvotteluista huolimatta vaikuttaneet etenevän ilman lakkoa. Tehyn lakko huhti-toukokuussa 1983 kesti lähes kuukauden. Se hidasti Sairaanhoitajaliiton piiriyhdistysten toiminnan kehittämistä, koska mm. niiden huoneistot oli annettu lakko-organisaation käyttöön.

Vuodet 1983-1986 olivat Sairaanhoitajaliitolle dynaamista ja innostavaa aikaa. Toiminnan painopiste oli hoitotyön kehittämisessä, koulutuksen edistämisessä ja kansainvälisessä yhteistyössä – ja mikä tärkeintä, tekemisen meininki oli vahvasti läsnä!

Keväällä 1986 liittokokous valitsi uudet jäsenet Keskushallitukseen. Puheenjohtajaksi valittiin Tuula Öhman. Kokouksessa liitton ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi nimitettiin Toini Nousiainen.

Lisää:

Lue Toini Nousiaisen haastattelu Sairaanhoitajalehdessä 1/1995. Artikkelissa hän kertoo Sairaanhoitajaliiton ja Tehyn perustamisen vaiheista.

******************************************************************************************************************************************
Näyttelyn sisällöt:

Suomen Sairaanhoitajat 100 vuotta * 1925–1935 Oman ammattiliiton perustaminen * 1936–1939 Eteenpäin * 1939–1945 Sotien vuodet * 1945–1955 Jälleenrakentaminen * 1956–1965 Palkkataistelut * 1966–1979 Vahva ammattiliitto * 1980–1986 Tehyn perustaminen ja uuden alku * Suomen Sairaanhoitajat ry:n alueyhdistykset * Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtajat * Tietoa historianäyttelyn kokoamisesta *